Sähköisten kuorma- ja pakettiautojen tekniikan kehityksessä ja tarjonnassa on nähty parin viime vuoden aikana vastaava harppaus, joka henkilöautopuolella koettiin kymmenen vuotta sitten.
Vuoden 2022 alussa Suomessa oli rekisteröitynä yhteensä kahdeksan sähkökäyttöistä kuorma-autoa. Vuonna 2022 uusia sähkökuorma-autoja rekisteröitiin 15, vuonna 2023 38 ja viime vuonna jo 63. Uusien dieselkuorma-autojen vuotuisiin noin 3 500 kappaleen myyntimääriin verrattuna luvut ovat vielä todella pieniä, mutta kasvusuunta on selvä; myös raskaan liikenteen sähköistyminen on pääsemässä hyvään vauhtiin.
Kasvun vetureina toimivat sekä sähköautojen edulliset käyttökustannukset, tilaajien ajoneuvokalustolle asettamat ympäristövaatimukset että hiljaisista ja päästöttömistä ajoneuvoista saatava imago- ja markkinointihyöty. Lisäksi sähkökuorma-autot ovat vastaavalla tavalla mukavia ajettavia kuin sähköhenkilöautotkin.
Suurin osa sähkökuorma-autoista on rekisteröity pääkaupunkiseudulla jakeluajoa harjoittaville kuljetusyrityksille. Myös jätekuljetuksiin on hankittu suhteellisen runsaasti sähkökuorma-autoja, mutta kierrätyspuolella suositaan myös biokaasulla toimivia ajoneuvoja.
Ominaisuudet riittävät jo hyvin
Volvo on Suomen ylivoimaisesti suosituin sähkökuorma-automerkki. Tämän vuoden alussa Suomen ajoneuvorekisterissä oli yhteensä 126 sähkökäyttöiseksi ilmoitettua kuorma-autoa, joista 52 oli Volvoja. Autoista 45 on esimerkiksi jakelu- ja roska-autoina käytettäviä FE-, FL- ja FM-sarjan malleja. Näistä kevyimmän, kaksiakselisen FL Electricin omapaino on 6,5 – 7 tonnia ja suurin sallittu kuorma 9,5 tonnia. 130 kW tehoinen auto voidaan varustaa 3 – 6 akkupaketilla, jolloin kapasiteetiksi saadaan 280 – 565 kWh. Parhaimmillaan autolle luvataan jopa 450 kilometrin käyttösäde.
Näillä spekseillä auton käyttövoimavalinta on kiinni lähinnä hinnasta. Kuorma-autojen maahantuojat eivät julkaise hinnastojaan, mutta sähkökäyttöisten kuorma-autojen hinnan kerrotaan olevan tyypillisesti noin 2,5 kertaa vastaavan dieselmallin hinta. Saksalaiselta Mobile.de-myyntisivustolta uudenveroisen, kolmeakselisen Mercedes-Benz Actrosin saisi tasan 100 000 eurolla, mutta vastaavasta e-mallista joutuisi maksamaan 249 900 euroa.
Sähkökuorma-autojen sarjavalmistuksen vuonna 2019 aloittanut Volvo on Suomen lisäksi myös koko Euroopan myydyin sähkökuorma-automerkki. Autot valmistetaan Ruotsin Göteborgissa ja Belgian Gentissä.
Raskaat yhdistelmät tulevat maanteille
Sähkökuorma-autoista suurin osa on kuorma-autoiksi pieniä ja keskisuuria jakeluautoja, mutta merkittävää on, että Suomessakin on rekisteröity jo useita raskaita täysperäyhdistelmiä, joista suurimpien kokonaispaino yltää suurimmillaan lain sallimaan 76 tonnin maksimipainoon.
Suomen suurimpiin, ja sitä myötä kiinnostavimpiin sähkökuorma-autoihin kuuluvat Volvon suuret FH-mallit, Mercedes-Benz Actrosit ja toistaiseksi yksittäiskappaleena rekisteröity Scania R400.
Scanian 400 kW tehoisella rekkaveturilla kuljetetaan SSAB:n Hämeenlinnan tehtaan terästuotteita asiakkaille reilun sadan kilometrin säteellä tehtaalta, mihin autolle on rakennettu oma suurteholatauspiste. Volvon 490 kW tehoisia, 540 kWh akuilla varustettuja FH-malleja käytetään Suomessa esimerkiksi DB Schenkerin Vantaan ja Lempäälän terminaalien välisessä runkoajossa ja Hartwallin juomakuljetuksissa Lahden panimon ja Helsingin välillä. Destia on asentanut autolle oman, lahtelaisen Kempowerin toimittaman latauspisteen panimolle.
Raskaimpien rekkojen toimintamatka on tällä hetkellä reilut 200 kilometriä, mutta Volvo on ilmoittanut, että se tulee tuomaan tämän vuoden aikana myyntiin 600 kilometrin toimintamatkaan kykenevän version tehokkaimmasta FH-mallistaan.
Pakettiautotkin sähköistyvät
Sähköpakettiautojen myynti on noussut huomattavasti parin viime vuoden aikana. Vuonna 2023 sähkökäyttöisten autojen osuus kaikista pakettiautojen ensirekisteröinneistä oli 14,4 prosenttia ja viime vuonna 12,7 prosenttia. Viime vuonna rekisteröidyistä 9 735 pakettiautosta 1 234 oli sähkökäyttöisiä.
Lisäksi viime vuonna rekisteröitiin 70 pakettiautoksi rekisteröityä ladattavaa hybridiä. Niistä suurin osa oli Ford Transiteja sekä pakettiautoksi rekisteröityjä Land Rovereita.
Talouden taantuma näkyy selvästi pakettiautojen rekisteröintimäärissä, sillä viime vuonna uusia pakettiautoja myytiin vähemmän kuin kertaakaan sitten vuoden 2009. Hyvä uutinen sen sijaan on se, että parin viime vuoden aikana sähkökäyttöisten pakettiautojen valikoima on kasvanut huomattavasti erityisesti monien sähköurakoitsijoidenkin suosimien suurten pakettiautojen luokassa.
Linja-autopuolella sähköautojen rekisteröintimäärät ohittivat dieselbussit jo vuonna 2021, mutta vajaa puolet uusista linja-autoista on yhä dieselkäyttöisiä, sillä kaukoliikenteen pikavuoroilla ei pidetä lataustaukoja.
FAKTA: Suomen sähkökuorma-autot
Suomessa 15.1.2025 ajoneuvorekisteriin merkityt sähkökuorma-autot malleittain:
- Volvo FL Electric, 16 kpl
- Volvo FM Electric, 15 kpl
- Mercedes-Benz Actros ja Volvo FE Electric, 14 kpl
- Renault D-sarja, 12 kpl
- Mitsubishi Fuso eCanter, 10 kpl
- Ford Transit ja Scania P230, 8 kpl
- Mercedes-Benz Sprinter ja Volvo FH, 7 kpl
- Ford F-150 Lightning, Iveco ja Jeti, 3 kpl
- Maxus, 2 kpl
- Emoss, MAN, Scania R400, Toyota ja Yaxing, 1 kpl
Lähde: Traficom
EU tukee latausverkoston rakentamista
Euroopan komissio myönsi helmikuussa Plugit Finland oy:lle ja Neste-markkinointi oy:lle yhteensä 5,3 miljoonaa euroa raskaan liikenteen suurteholatausverkostojen rakentamiseen. Plugit rakentaa saamallaan 3,32 miljoonan euron rahoituksella 17 uutta raskaan liikenteen latauskenttää eri puolille Suomea.
”Plugitin ammattiliikenteen latausverkosto voi nyt kehittyä suunnitellusti samaa vauhtia sähköisen kuljetuskaluston yleistymisen kanssa. Olemme kuluneen vuoden aikana mallintaneet aktiivisesti raskaan liikenteen liikennöintiä. Julkiset latausasemat ovat avainasemassa kiihdyttämässä ammattiliikenteen sähköistymistä”, Plugitin business development manager Aleksi Virtapuro sanoo.
Nesteelle myönnettiin kahden miljoonan euron rahoitus raskaan liikenteen suurteholatausverkoston rakentamiseen. Yritys avasi viime vuonna ensimmäisen raskaan liikenteen latausasemansa Tampereen moottoritiellä Riihimäen ja Hämeenlinnan välissä sijaitsevalle Linnatuulen liikenneasemalle. Aseman nestejäähdytteisillä latureilla autoja voi ladata parhaimmillaan jopa 400 kW teholla.
Verkkojen Eurooppa -ohjelma rahoittaa koko Euroopan laajuisen TEN-T-liikenneverkon (trans-European transport network) sähköistämistä ja tukee vähähiilisten liikennepolttoaineiden käyttöönottoa. Euroopan laajuisesti rahoitusta myönnettiin yhteensä 422 miljoonaa euroa. Maanteiden ydinverkon koko EU-alueen kattava latauspisteverkosto on tavoitteena saada valmiiksi vuoteen 2030 mennessä. Suomessa maanteiden ydinverkkoon kuuluvat kaikki tärkeimmät päätetiet. Viimeisimmällä rahoituskierroksella verkkoon lisättiin esimerkiksi Turusta Norjaan kulkevan Eurooppatie 8:n pohjoisin osuus Torniosta Kilpisjärvelle.
Mikko Arvinen, teksti
