Yrittäjien avoimet kommentit kuvaavat osuvasti vaikeaa suhdannetilannetta, mutta positiivistakin viestiä niistä löytyy.
Suhdannekyselyn mukaan sähkö- ja teleurakoitsijoiden muutosodotuksia kuvaavat saldoluvut ovat kaikilla rakentamisen uudistuotannon osa-alueilla miinuksella. Syksystä 2023 alkanut käänne parempaan on kuitenkin jatkunut ja tilanne on taas hieman valoisampi kuin viime syksynä.
Suunnittelijoiden osalta uudistuotannon näkymät ovat hieman urakoitsijoita parempia ja julkisen rakentamisen odotetaan kääntyvän jopa kasvuun.
Asuntojen korjausrakentamisen odotetaan kääntyvän kasvuun ensimmäistä kertaa kolmeen vuoteen ja suunnittelijat ennustavat kasvua myös julkisten tilojen korjausrakentamisen osalta.
Huoltotoimintaan kohdistuu orastavia kasvuodotuksia, joskin valtaosa vastaajista odottaa tilanteen pysyvän ennallaan.
Kilpailutilanne on kova
Edelleen lähes joka toinen urakoitsija kertoo tarjouspyyntöjen vähentyneen ja vaikka tälläkin mittareilla mitattuna tilanne on hieman parantunut syksystä, tarjousten läpimenossa on tapahtunut iso heikennys syksystä. Yhden kaupan saaminen edellyttää yhdeksän tarjouksen jättämistä, kun syksyllä keskimäärin joka viides tarjous johti kauppaan.
Suunnittelijoiden saamat tarjouspyynnöt ovat lisääntyneet ja positiivinen muutos syksystä on selvä. Heidän tarjouksistaan keskimäärin joka viides on johtanut tilaukseen.
Suunnittelijoiden tilauskanta on kasvanut edellisen puolen vuoden aikana ja maltillista kasvua odotetaan myös tulevan puolen vuoden ajalle. Keskimääräinen tilauskanta on neljä kuukautta, kun taas urakoitsijoilla se on kolme kuukautta. Sähköurakoitsijoiden tilauskanta on laskenut syksystä, mutta hieman parempaa kehitystä odotetaan seuraavan puolen vuoden aikana.
Aluekohtaista vaihtelua
Alueittain tarkasteltuna toteutunut kehitys ja näkymä tulevasta vaihtelevat vastaajien mukaan merkittävästi.
Asuntotuotannon osalta näkymät Etelä-Savossa ja Kymenlaaksossa ovat heikoimmat, kun taas Keski-Pohjanmalla ja valtakunnallisilla toimijoilla näkymät ovat positiivisimmat. Asuntojen korjausrakentamisen näkymät ovat positiivisimpia Pohjois-Savossa, Päijät-Hämeessä, pääkaupunkiseudulla ja valtakunnallisilla toimijoilla.
Liikevaihdolla mitattuna isoimmat yritykset näkevät tilanteen keskimäärin muita vastaajaryhmiä valoisampana lähes kautta linjan.
Talous on tiukalla
Lomautettuna olevien työntekijöiden määrä on hieman vähentynyt syksystä ja on tällä hetkellä neljä prosenttia. Henkilöstön määrän odotetaan kokonaisuudessaan pysyvän ennallaan.
Lähes puolet urakoitsijoista ennustaa liikevaihtonsa laskevan ja huolimatta pienestä positiivisesta muutoksesta suuri osa vastaajista ennakoi kannattavuutensa heikkenevän viime vuodesta. Suunnittelijat odottavat liikevaihtonsa kasvavan ja pääosa vastaajista kannattavuutensa pysyvän ennallaan.
FAKTA
Talotekniikka-ala teki maaliskuussa yhteisen suhdannekyselyn Sähkö- ja teleurakoitsijat STUL ry:n, LVI-tekniset urakoitsijat LVI-TU ry:n ja Sähkösuunnittelijat NSS ry:n jäsenyrityksille.
Kyselyyn vastasi 224 sähköurakoitsijaa ja 34 talotekniikkasuunnittelijaa. Vastausprosentiksi tuli 16.
Yrittäjien näkemyksiä
”Pieni positiivinen sykäys valtiolta asuntotuotantoon, esimerkiksi kotitalousvähennys myös taloyhtiöille, korjausavustus, korkotuki, tms. yhdistettynä laskeviin korkoihin, niin eiköhän tuo maailma näyttäisi jo paljon aurinkoisemmalta.”
”Itä-Suomen alasajo on käynnissä.”
”Pitkä hiljainen jakso on alkanut nyt elpymään, mutta terveellä hinnalla ei ole mahdollista saada työmaita koska ns. persaukiset firmat ottavat työmaat yksinkertaisesti rahalla.”
”Huono taloustilanne pitää hyödyntää TES-neuvotteluissa, jotta vanhentuneista kirjauksista päästään eroon, vaikka prosenttikorotukset nousisivatkin.”
”Työkanta on nyt hyvä kevääseen 2026 saakka. Tarkoitus on panostaa ja kehittää huolto- ja palveluliiketoimintaa.”
”Hankkeita tuntuu alkavan kasvavaan tahtiin, tarjouspyyntöjen määrä on ollut hyvällä tasolla jo 3 – 4 kuukautta. Veikkaan, että suunnittelupuolella syksyllä 2025 alkaa aikamoinen hulabaloo. Tilaajien pitäisi investoida ja uskaltaa peruskorjata, kun on hiljaisempaa ja olisi tekijöitä. Aikaa hankkeissa ei ole sen enempää, koska nykyään hankkeiden aikataulut on vedetty nahkoille, oli suhdannetilanne mikä tahansa.”
”Hallituksen toimet, kuten alv-korotus, kotitalousvähennyksen pienentäminen ja aikuiskoulutuksen leikkaus lisäävät pimeää työtä. Ihmiset eivät uskalla teettää mitään, vaan tilanne jumittaa. Ammattitaitoista väkeä ei saada, kun aikuinen ei käytännössä voi uudelleen kouluttautua. Tuhon tiellä ollaan…”
Sami Pilkkikangas, teksti
