Sähkömaailma-lehden pääkirjoitus, heinä-elokuu 2025.
Ammatillisen koulutuksen ongelmat ovat nousseet esiin mediassa, eikä syyttä. STULin tekemän selvityksen mukaan opetuksen resurssien leikkaukset ja heikot työelämäyhteydet näkyvät suoraan osaamisen laadussa. Lähiopetuksen vähentyminen on heikentänyt erityisesti opiskelijoiden käytännön taitoja – juuri niitä, joita sähköistysalalla tarvitaan.
Sähköistys on ennen kaikkea konkreettista työtä. Sitä opitaan parhaiten tekemällä ja soveltamalla. Teoriatunneilla ja verkko-opinnoilla luodaan tärkeä osaamispohja, mutta käytännön harjoitusten avulla varmistetaan teorian ymmärtäminen. Sähkön osalta tämä on erityisen tärkeää, sillä virheisiin ei ole varaa. Sähköturvallisuus on kaiken a ja o.
”Sähköturvallisuus on kaiken a ja o.
Juuri sitä korostaa STUL, joka omistamansa palvelu- ja kustannusyhtiö Sähköinfo oy:n kautta tukee jäseniään myös täydennyskoulutuksella. Sähköinfo palvelee koko sähköistysalan Seti-pätevöityneitä ammattilaisia tuoreimmalla sähkötiedolla. Tuotamme alaamme hyödyttävää kirjallisuutta, koulutusta ja muita palveluja varmistaaksemme, että sähköistykset tehdään maassamme oikein.
Meneillään olevassa Sähköinfo 2.0 -hankkeessa IT-infran uudistamisen lisäksi tuotteet ja prosessit terävöitetään sellaisiksi, että yritys menestyy myös tulevaisuudessa. Olemme hankkeessamme tiiviissä vuorovaikutuksessa sidosryhmiemme kanssa varmistaaksemme, että palvelumme vastaavat tarpeita ja ovat käytännönläheisiä.
Käytännönläheisyys korostuu siis myös ammatillisessa koulutuksessa, jonka osalta lainsäädäntöä on tarkasteltava kriittisesti: nykyään lähiopetuksen minimituntimäärää ei ole määritelty selkeästi. Aiemmin opetusta oli jopa 40 tuntia viikossa, mutta ammatillisen koulutuksen reformi on tuonut mukanaan leikkauksia. Opettajilla on nyt 1 500 tunnin vuotuinen kiintiö, joka rajaa opetuksen määrää – vaikka moni opettaja olisi halukas antamaan enemmänkin tunteja.
Myös rahasta on kyse: koulutuksen järjestäjien tulee kohdentaa käytettävissä olevat resurssit ensisijaisesti opetukseen. Esimerkiksi yleishallinnon ja tilakustannusten osuutta on syytä arvioida kriittisesti, jotta varoja vapautuu varsinaiseen koulutustyöhön.
Arvostamalla sähköistäjien erityisosaamista ja puhumalla yhdessä ammatillisen koulutuksen vahvistamisen puolesta voimme ohjata päättäjiä tekemään viisaita valintoja. Nyt on aika investoida käytännön opetukseen – ja sitä kautta Suomen tulevaisuuteen.
Marko Utriainen
Kirjoittaja on Sähkö- ja teleurakoitsijat STUL ry:n toimitusjohtaja.
