Valaistuksella on TV-kuvauksissa iso rooli

Nenäpäivä-sketsien kuvausta Ylen studiolla. Yksikamerakuvauksissa käytetään sekä katto- että lattiavaloja. Kuva Alejandro Lorenzo.
Nenäpäivä-sketsien kuvausta Ylen studiolla. Yksikamerakuvauksissa käytetään sekä katto- että lattiavaloja. Kuva Alejandro Lorenzo.

Ylen Pasilan studioiden valaistustekniikka taipuu aamun uutistarpeista illan viihdeohjelmiin.

Ylen HD-teknologialla varustetut studiot Helsingin Pasilassa palvelevat erilaisia tarpeita pienistä yksikameratuotannoista suuriin monikameratoteutuksiin. Kullakin ohjelmatyypillä on omanlaisensa tarpeet tilojen valaistukselle. Lähtökohtana on valaista kuvattavat henkilöt niin, että he näyttävät hyvältä suhteessa taustaan ja studion muuhun lavastukseen. Lavasteena voi olla sähköinen lediseinä tai konkreettinen lavaste.

Valaisija Juha Kupsanen vastaa Ylen uutis- ja ajankohtaisohjelmien valaistuksen suunnittelusta ja toteutuksesta yhdessä kuvasuunnittelijoiden kanssa.

– Uutisstudioissa käytetään nykyään paljon sähköisiä lavasteita, kuten isoja ledi- ja LCD-näyttöjä. Tällöin näytön kirkkaus asetetaan sopivalle tasolle kameran läpi katsottuna, minkä jälkeen aletaan valaista kuvattavia henkilöitä, Kupsanen toteaa.

Katto täynnä ledejä

Juha Kupsanen Ylen studio 1:n tarkkaamotilan valopöydän ääressä. Kuva Alejandro Lorenzo.
Juha Kupsanen Ylen studio 1:n tarkkaamotilan valopöydän ääressä. Kuva Alejandro Lorenzo.

Ylen Aamu-TV:n studion vuoden takaisen remontin myötä sen katto on täynnä ledivalaisimia tasaista valoa antavista valolaatikoista erilaisiin suunnattaviin valaisimiin. Kuvattaviin henkilöihin kohdistetaan valoa useammasta suunnasta – edestä, sivuilta, takaa, ylhäältä ja alhaalta yleensä 2-4 valaisimella. Alavaloa saadaan lattiaan upotetuista ledivaloista. Valoa rajataan erilaisten siipien ja kennojen avulla ja tarvittaessa valonheittimien edessä on kalvot pehmentämässä ja tasoittamassa valoa.

– Valolla voi saada paljon hyvää ja huonoa aikaan. Mitä kovempi valo, sitä tarkemmin se piirtää esiin kasvojen uurteita. Nykyiset HD-kamerat ovat entistä tarkempia, jolloin myös maskeerauksen rooli korostuu, jotta ihmiset ovat ruudussa edukseen, Kupsanen jatkaa.

50-vuotiasta halogeenilampputekniikkaa

Valaisija Juha Kupsanen siirtää Ylen studion kattovalaisimia kauko-ohjaimen avulla. Kuva Alejandro Lorenzo.
Valaisija Juha Kupsanen siirtää Ylen studion kattovalaisimia kauko-ohjaimen avulla. Kuva Alejandro Lorenzo.

Valon värillä on iso merkitys sisätiloissa kuvattaessa. Ylen studioissa valon värintoistoindeksiltä vaaditaan arvoa CRI > 90, tyypillisesti CRI=95. Kaikkien valaisimien värintoistoindeksi mitataan ennen valaisinhankintoja. Valon värilämpötila on studioilla joko 5 600 tai 3 200 kelviniä riippuen siitä, onko tila valaistu halogeenilampuilla, ledeillä vai niiden yhdistelmällä.

– Kun valonlähteinä ovat halogeeni lamput, on värilämpötila 3 200 kelviniä, pelkkiä ledejä käytettäessä taas yleensä 5 600 kelviniä. Halogeeneja ja ledejä yhdessä käytettäessä ledien värilämpötila säädetään 3 200 kelviniksi. Osassa ledivalaisimissa on RGB-värit, jolloin käytössä on täysi väripaletti valoefektejä varten, Kupsanen kertoo.

Kun studioihin hankitaan uusia valaisimia, korvautuvat halogeenilamput pikkuhiljaa ledeillä. Ledeihin ei kuitenkaan siirrytä uutuus edellä, kun vanha tekniikka toimii edelleen hyvin. Osa halogeenivalonheittimistä on yli 50 vuotta vanhoja.

– Pasilan studio 2 on pinta-alaltaan 567 neliötä ja se on valaistu pääosin halogeenilampuilla. Katossa on lähes 200 pistenostimilla liikuteltavaa valonheitintä, jotka ovat teholtaan 1-5-kilowattisia. Studio taipuu monenlaisten ohjelmien kuvauksiin Noin viikon studiosta ruotsinkieliseen lasten ja nuorten laulukilpailu MGP:hen, sanoo Kupsanen.

Osittain ledivalonheittimien haittapuolena on vielä suuri koko valoteholtaan vastaaviin halogeeniheittimiin verrattuna. Varsinkin matalassa tilassa tämä on pulmallista. Myös hinta on kynnyskysymys vanhan ja uuden tekniikan välillä.

– Ledien hinnat ovat toki tulleet alas kymmenen viime vuoden aikana samalla, kun tekniikka on kehittynyt huimasti. Ensimmäisen ja toisen sukupolven ledien kanssa jouduimme kikkailemaan värikorjauksen kanssa, mutta nykyään ledit toistavat värejä hyvin, Kupsanen toteaa.

Marjukka Puolakka, teksti