Työvoiman varmistamiseksi on löydettävä keinot alalle hakevien pohjan laajentamiseksi ja koulutustarjonnan kehittämiseksi.
Sähköalalla työllistytään hyvin ja perustutkinto vetää hakijoita niin, että lähes kaikki aloituspaikat täyttyvät.
Kokonaiskuva kätkee taakseen kuitenkin isoja eroja ammattiryhmien välillä ja alueellisesti. Lisäksi paljastuu huolestuttavan kapea työvoimapohja. Sähköala on kotimaisia kieliä puhuvien nuorten miesten ala.
Näin kertoo sähköalan järjestöjen tilaama selvitys ”Sähköalan työvoima 2040 – tulevaisuuden näkymä pienenevien ikäluokkien ajassa”. Selvitystä toteuttavan konsulttitoimisto MDI:n asiantuntija Kirsi Siltanen esitteli välituloksia huhtikuun lopulla pidetyssä Hyvinvointia sähköllä -visioseminaarissa.
Ikäluokkaa niukasti aloituspaikkoihin
Sähköalalta eläköityy vuoteen 2040 mennessä 10 500 henkilöä eli noin kolmannes työvoimasta. Automaatioasentajat ovat nuoria, kun elektroniikka-asentajia puolestaan poistuu runsaasti. Myös maakuntien välillä erot ovat suuria, joidenkin niistä menettäessä jopa 40 prosenttia työvoimasta.
Samaan aikaan 16 – 18-vuotiaiden ikäluokka tulee pienenemään 45 000 henkilöllä eli 22 prosentilla. Koska alan perustutkinnon hakijat tulevat pääosin tästä ikäryhmästä, muutos osuu suoraan koulutusputkeen.
”Osaajapulaa ei ratkaista aloituspaikkoja lisäämällä.
”Osaajapulaa ei siis ratkaista aloituspaikkoja lisäämällä. Vaikka alan suosio säilyisi ennallaan, tarvittaisiin nykyisiinkin sisäänpääsyn helpottamista. Hakijapohjaa on siis laajennettava”, Siltanen totesi.
Sähköalan suurin käyttämätön työvoimapotentiaali löytyy aliedustetuista ryhmistä. Naisten osuus alalla on nykyisin vain muutamia prosentteja. Vieraskielisiä ei ole alan töissä juuri lainkaan, mutta ikäluokassa heidän määränsä tulee kasvamaan selvästi. Nämä ryhmät on heräteltävä ja innostettava mukaan hakemaan opiskelupaikkoja.
”Kyse ei ole vain koulutuksen markkinoinnista, vaan alan täytyy näyttää houkuttelevalta jo ennen yhteishakua. Siihen tarvitaan roolimalleja, työelämäyhteistyötä, kielitietoisia käytäntöjä sekä työpaikkoja, joissa erilaiset tulijat pääsevät kiinni ammattiin”, hän sanoo.
Tarve perustaidoille ja uudelle osaamiselle
Kehittyvän energiajärjestelmän ratkaisut, kuten sähkövarastot ja kiinteistöautomaatio, lisäävät osaamisvaatimuksia. Samaan aikaan kouluttajat ovat jo nyt huolissaan heikoista perustaidoista, jotka tarvitaan pohjaksi uuden oppimiselle.
”Perustutkintoon ei voi loputtomasti lisätä uusia sisältöjä. Siksi työssä oppimisen, perehdytyksen, täydennyskoulutuksen ja jatkuvan oppimisen merkitys kasvaa”, Kirsi Siltanen kuvailee.
Koulutustarjonta on alueellisesti kattavaa, mutta pienenevät ikäluokat ovat iso haaste. Monella paikkakunnalla aloituspaikkamäärät ovat jo nyt pieniä ja pätevien opettajien rekrytointi vaikeaa. Syntyvyyden perusteella tiedämme jo, missä päin maata vuoden 2040 yhteishakuun osallistuvat ovat.
Myös työvoiman tarpeiden sijoittuminen kartalla on huomioitava. Asunto- ja julkinen rakentaminen keskittyvät väestön painopistealueille, kun taas energiainfran ja teollisuuden rakentaminen sijoittuu usein muualle. Selvitysten mukaan valmistuneet työllistyvät usein lähelle opiskelupaikkaansa.
Kaikkia tarvitaan rakentamaan tulevaa
Sähköalan työvoima vuonna 2040 ei synny yhdellä päätöksellä. Ratkaisuja tehdään päiväkodeissa ja peruskouluissa, joissa luodaan käsitykset tekniikasta, matematiikasta ja ammateista. Oppilaitoksissa päätetään opetuksen sisällöistä, opiskelijoiden tuesta ja työelämäyhteistyöstä.
Yritysten tehtävä on tarjota työssä oppimisen käytännöt, perehdytys, työn organisointi ja jatkuva oppiminen. Myös valtionhallinnon, koulutuksen järjestäjien ja tilaajien päätökset vaikuttavat siihen, mihin osaajia syntyy ja millaista osaamista pidetään välttämättömänä.
”Tilastot kertovat, että sähköala on vahvassa asemassa, mutta ei immuuni väestömuutokselle. Ala vetää nuoria, mutta tulevaisuudessa tuon joukon on oltava laajempi. Vuoden 2040 osaajat löytyvät yhdistämällä alan vetovoima, vahva osaaminen ja alueellinen saatavuus”, Kirsi Siltanen kiteyttää.
KUVATEKSTI:
Alan työpaikkojen tulee houkutella myös nykyisin aliedustettuja ryhmiä, MDI:n Kirsi Siltanen patistaa.
(Kirsi Siltanen_MDI)(Maria Heinola)
Kari Heikkilä, teksti
