Yritykset käyttävät työvoimapulan ratkaisemiseen kohdennettuja toimenpiteitä. Osaavia tekijöitä löytyy niin kotimaasta kuin ulkomailtakin.
Muutama vuosi sitten maailma näytti seesteiseltä kuopiolaisen POK Group oy:n silmin. Hakijoita riitti ja työpaikat saatiin täytettyä sujuvasti. Oli kuitenkin tunne siitä, että ongelmia oli tulossa.
”Teimme sotasuunnitelman tilanteen taklaamiseksi. Kauhukuva ei kuitenkaan heti realisoitunut ja laitoimme suunnitelman laatikkoon. Nyt se on kaivettu esiin, sillä yritys elää kovan kasvun vaihetta.”
Näin kuvaa tilanteen nopeaa elämistä henkilöstöpäällikkö Karita Lehikoinen. POK Group aloitti rekrykoulutuksen tämän vuoden alussa, kun 20 sähköasentajaa otettiin kouluttautumaan. Tämä on suunnitelman ensimmäinen työkalu. Toinen on yhteistyö Savon ammattiopiston kanssa.
”Otamme oppilaita harjoitteluun ensimmäisestä opiskeluvuodesta lähtien. Sen lisäksi heille on tarjolla kesätöitä ja moni työllistyy meille opintojen päättyessä. Tämä vahvistaa pitovoimaamme.”
Samantyylistä systemaattista työtä tehdään myös amk-tason opiskelijoiden kanssa. Tietyllä kuviolla pyöritettävä yhteistyö on selkeää ja helppoa opiskelijoille.
Kuluneen puolen vuoden aikana POK Group on palkannut 60 uutta henkilöä töihin, osa heistä on toimihenkilöitä. Raju kasvustrategia ja vientiin panostaminen näkyvät rekrytoinnissa. Pääosin kotimaisen työvoiman rinnalla on ulkomaista amk-tason työvoimaa kansainvälisen yhteistyön myötä.
”Työvoimamme on omaa ja valtaosin vakituisessa työsuhteessa, mikä on meille pitotekijä. Rekrykoulutuksella kannamme yhteiskuntavastuumme tarjoamalla työllistymismahdollisuuden työttömille ja alanvaihtajille.”
Työvoimaa Aasiasta
Savonlinnalaisessa Norelco oy:ssä oltiin osaajapulan kourissa jo 10 vuotta sitten. Kasvua rajoittavan tekijän eliminoimiseksi on tehty vuosien saatossa kaikki mahdollinen, mutta niin paikalliset rekryt, koulutukset kuin oppisopimuksetkaan eivät riitä pienessä kaupungissa.
Kolme vuotta sitten tehtiin päätös lähteä hakemaan 5 – 10 henkilön ryhmiä Aasiasta. Nimenomaan sähkömiehiä, sillä mekaaniseen kokoonpanoon löytyy ulkomaalaistaustaista työvoimaa. Toimitusjohtaja Ari Hämäläinen on tyytyväinen tehtyyn ratkaisuun.
”Näin toimien olemme saaneet taklattua osaajapulan. Nykyään 20 prosenttia työvoimastamme on ulkomaalaistaustaisia, mikä tarkoittaa yrityksessämme lähes 60 henkilöä.”
”Nykyään 20 prosenttia työvoimastamme on ulkomaalaistaustaisia.
– Ari Hämäläinen –
Kotimaisten yhteistyökumppaneiden kanssa tehdyt rekrytoinnit ovat suuntautuneet pääasiassa Intiaan ja Filippiineille. Sähköalan ammattilaiset, joilla on usean vuoden työkokemus, ovat eri-ikäisiä miehiä. He siirtyvät osaamisen kehittyessä sähkökeskusten valmistuksesta vaativampiin tehtäviin.
Norelcossa otettiin kolme vuotta sitten englanti sisäkieleksi. Tällä pehmennettiin ulkomaalaisten pakkoa opetella suomen kieltä ja nopeutettiin työelämään sisään pääsyä. Hämäläisen mukaan tulijat ovat sopeutuneet hyvin suomalaiseen yhteiskuntaan.
”He viihtyvät ja ovat onnellisia. Me arvostamme ja kohtelemme heitä tasavertaisesti, ja toimimme avoimesti heidän kanssaan. Kaupunki auttaa kieli- ja kulttuurikoulutuksessa.”
Aktiivista yhteistyötä
Country HR manager Henri Hilke ABB oy:stä kertoo, että yritys on löytänyt hyvin osaajia. Suhdanteiden vaikutuksesta on ollut ajoin hakijapulaa, kuten ohjelmisto-osaajista, kun IT-markkina kävi kuumimmillaan. Avain rekrytoinnin onnistumiseen on suunnitelmallisessa ja määrätietoisessa tekemisessä.
”Julkaisemme kaikki avoimet tehtävämme verkossa. Teemme hyvin aktiivista yhteistyötä yliopistojen ja oppilaitosten kanssa. Kuten aiempinakin vuosina, työllistämme myös tänä vuonna noin 800 kesätyöntekijää.”
Yleisesti ABB pyrkii viestimään ja puhuttelemaan kohderyhmää energiatehokkuuden ja tuottavuuden sanomalla. Mutta miten yritys on onnistunut toimenpiteissään? ”Hyvin, olemme teknologia-alalla suosittu työnantaja niin opiskelijoiden kuin ammattilaistenkin keskuudessa. ABB:lle rekrytoidaan aina osaaminen ja pätevyys edellä. Viime vuonna palkatuista henkilöistä noin 10 prosenttia oli muita kuin Suomen kansalaisia.”
Eläkeläisiltä saa yksilöllistä syväosaamista
Rejlers Finland oy:ssä työvoiman saatavuus nähdään koko suunnittelu- ja konsultointialan haasteena pitkällä aikavälillä. Tarvetta on laajalla skaalalla erilaisista tekijöistä, nuorista osaajista kokeneisiin senioreihin. Eläkeläiset ovat henkilöstö- ja viestintäjohtaja Pelagia Wolffin mukaan yksi tärkeä voimavara Rejlersillä.
”Eläkeläispoolissamme on vajaat 30 henkilöä. Eläkeläiset tekevät töitä yksilölähtöisesti, oman työhalunsa ja meidän tarjontamme sopeuttaen. Heidän kohdallaan puhumme todellisista syväosaajista.”
Eläkeläisiä työskentelee yrityksen kaikilla toimialoilla: teollisuudessa, energiateollisuudessa, rakentamisessa ja infrassa. Osa tekee paljon töitä, jotkut yksittäisiä tunteja. Projektiluontoisessa työssä voi olla mukana täysipainoisesti silloin, kun projekti on päällä.
Kun työntekijä lähestyy eläkeikää, esihenkilön kanssa käydään keskusteluja toiveista. 10 henkilöä jatkaa tällä hetkellä työntekoa eläkeiän jo saavutettuaan. Muut ovat jääneet normaalisti eläkkeelle, ja tekevät nyt töitä eläkeläisinä sovitun mukaisesti.
”Tämä on työntekijän ja työnantajan etu, molemmat voittavat. Työntekijä saa jatkaa työtään ja me saamme käyttöömme heidän kokemuksensa ja osaamisensa. Olemme heihin todella tyytyväisiä.”
Rejlers Finlandilla on Suomessa noin 1 000 työntekijää, valtaosa heistä on miehiä. Rejlers haluaa vastedes houkutella enemmän naisia ja kansainvälisiä osaajia.
Vesa Vainio, teksti
