Lämpöpumpuista on hyvää vauhtia tulossa seuraava maailmanlaajuinen suurala, jolla on potentiaalia kasvaa moninkertaiseksi nykyiseen verrattuna.
Suomen lämpöpumppuyhdistys SULPU ry:n perinteisessä, helmikuisessa lämpöpumppuseminaarissa energia-alan markkina- ja rahoitusanalyytikko Aleksi Lumijärvi kertoi, että ihmiskunnan energiasta puolet tuotetaan polttamalla jotakin lämmöksi ja puolet tästä määrästä käytetään rakennusten lämmitykseen.
”Lämpöpumppuenergia on suhteessa halvempaa kuin millään muulla tavalla tuotettu energia. Tekniikan kilpailukyky ja kustannustehokkuus kehittyvät koko ajan. Pystytään kattamaan kylmempiä ilmanaloja ja tuottamaan korkeampia lämpötiloja, tulevaisuudessa jopa 200-asteista lämpöä”, Lumijärvi sanoi.
Nykyään vain muutama prosentti maailman lämmön tuotannosta tehdään lämpöpumpuilla. Markkinalla onkin tilaa kasvaa moninkertaiseksi, ennen kuin kysynnän rajat kolahtavat vastaan. Tavoitteena on, että vuonna 2030 Euroopassa olisi 60 miljoonaa toimivaa laitetta.
Teollisuuden energiasta yksi neljäsosa tuotetaan polttamalla jotakin lämmöksi. Tässä sektorissa lämpöpumput voivat kasvattaa markkinaosuuttaan Lumijärven mukaan nopeasti 1,5-kertaiseksi.
Kyse ei ole vain lämmityksestä, vaan myös rakennusten ja teollisuuden jäähdytystarpeista. Teollisuudesta lämpöpumpuille löytyy ideaalisia käyttökohteita, joita lämmityksen lisäksi täytyy myös jäähdyttää.
Paljon puhutaan datakeskuksista ja niiden sähkönkäytöstä, mikä on suurta ja kasvavaa, mutta Lumijärven mukaan se ei ole mitään verrattuna siihen, mitä maailmassa tullaan investoimaan jäähdytykseen globaalisti.
Osa nykytekniikkaa
LUT-yliopiston lämpö- ja kylmätekniikan apulaisprofessori Antti Uusitalo kertoo, että lämpöpumput ovat oleellinen osa nykytekniikkaa, myös kylmän tuottajana.
”On globaaleja päästövähennys- ja energiansäästötavoitteita ja ylipäätään järjestelmät sähköistyvät. Lämpöpumpuilla voidaan hyödyntää paikallisia energialähteitä ja parantaa energiavarmuutta ottamalla energiaa niin maasta kuin ilmastakin. Uskomme kovaan kasvuun myös LUTin tutkimuspuolella. Tavoitteena on laadukkaita opinnäytetöitä ja väitöskirjatason tutkijoita”, Uusitalo visioi.
LUTin strategiaan on kirjattu lämpöpumppualalle tärkeitä sanoja, kuten energiasiirtymä ja yhteistyöverkostojen vahvistaminen korkeakoulujen ja kansainvälisten tahojen kanssa. Uusitalo kertoo, että alan toimijoilta on kysytty, mitä lämpöpumppualalle valmistuvan korkeakouluopiskelijan tulisi osata.
”Vastausten mukaan opiskelijan tulisi muun muassa ymmärtää termodynamiikan prosessit, mihin lämpöpumput ja kylmäpumput perustuvat, sekä hallita kokonaisuudet. On osattava hakea tietoa ja on oltava hyvät työelämä- ja ryhmätyötaidot.
”On ymmärrettävä lämpöpumppujen toimintaan ja mitoituksiin liittyvät laskutoimitukset, kuten myös kylmäaineiden ominaisuuksien hallinta. On tunnettava komponentit ja se, miten kompressorit ja lämmönvaihtimet toimivat”, Uusitalo luettelee.
Fakta: LUTin kokeellisia tutkimuslaitteistoja
- Transkriittinen hiilidioksidiprosessi. Tutkitaan CO2-lämmönsiirtoa lähellä kriittistä pistettä.
- Olosuhdetila. Muun muassa ilmalämmönsiirtimen lamellien huurtumisen tutkimusta.
- 1 MW korkean lämpötilan lämpöpumppulaitteisto on rakenteilla.
Matti Valli, teksti
