Kasvihuonetuotannosta tuli osa verkon käyttö- ja häiriöreserviä

Talven pimeydessä loistavat kasvihuoneet ovat myös tärkeä huoltovarmuustekijä. Osuuskunta Närpiön vihanneksen vihannekset kasvavat ledivalaistuksessa. Kuva: Närpiön vihannes.
Talven pimeydessä loistavat kasvihuoneet ovat myös tärkeä huoltovarmuustekijä. Osuuskunta Närpiön vihanneksen vihannekset kasvavat ledivalaistuksessa. Kuva: Närpiön vihannes.

Kasvihuonetuotannon valo ja energia saadaan hyötykäyttöön sähköverkossa. Talven pimeydessä loistavat kasvihuoneet ovat siten myös huoltovarmuustekijä.

Uusi audioartikkeli pienydinvoimasta

Viime vuosina kasvihuonetuotanto on ottanut paikkansa sähköverkon valtakunnallisena turvaajana. Kasvihuoneiden valoja voidaan talviaikaan kantaverkon tarpeiden mukaan sammuttaa tai lisätä nopeasti, verkon käytön ja häiriöiden perusteella. Kantaverkkoa ylläpitävä Fingrid oyj ohjaa tätä verkon käyttö- ja häiriöreserviä.

Aikaisemmin säätö tehtiin fossiilisella energialla ja vesivoimalaitoksilla, mutta kasvihuonetuotanto on katsottu tehokkaammaksi ja taloudellisemmaksi. Ympärivuotisesti toimivat kasvihuoneet siis antavat turvaa sähköverkolle. Arviolta jopa puolet kantaverkon häiriöreservistä syntyy kasvihuoneissa.

Huoltovarmuutta kasvihuoneet lisäävät myös perustyöllään. Kasvihuoneilla on omat lämpökeskukset ja generaattorit, ja ne tuottavat ruokaa myös kriisien aikana, vaikka sähköt olisivat poikki.

Osuuskunta Närpiön vihanneksen viljelypäällikkö Mikael Dahlqvist sanoo, että kasvihuoneviljelyllä on perinteisesti ollut vähän huono maine paljon energiaa vaativana ympäristön kuormittajana, mutta käsitystä on selkeästi syytä päivittää.

”On otettu isoja harppauksia kehityksessä viiden, kymmenen vuoden sisällä. Öljylämmityksestä on siirrytty uusiutuviin; energiatehokkuuteen ja ympäristöystävällisyyteen panostetaan jatkuvasti enemmän ja enemmän.”

Uusi määrälaskentaratkaisu Admicom Quantima on julkaistu