Harmaa talous pirstaloituu yhä pienempiin toimijoihin

Taloudellisen tilanteen heikkeneminen näkyy talousrikosten, konkurssien ja verovelan määrän kasvuna. Lisäksi pakotteiden valvonta on kasvattanut viranomaisten valvontatehtävien määrää.

Talousrikosten määrän voimakas kasvu näkyy myös tapausten käsittelyaikojen pitenemisenä entisestään. Yksi syy pitkille käsittelyajoille on harmaan talouden pirstaloituminen, Verohallinnon Harmaan talouden selvitysyksikön johtaja Janne Marttinen kertoo.

− Työn muutos perinteisistä työsuhteista alustatalouteen, kevytyrittäjyyteen ja pakotettuun yrittäjyyteen näkyy siinä, että harmaata taloutta harjoittavat nyt yhä pienemmät toimijat. Yhden yksittäisen tapauksen taloudellinen vaikutus voi olla pieni, mutta tapaukset on silti tutkittava. Se vaatii viranomaisilta yhtä paljon voimavaroja tarkastuksina ja esitutkinnassa kuin suuret juttukokonaisuudet, Marttinen sanoo.

Poliisin tietoon tuli vuonna 2023 lähes 2 400 talousrikosasiaa, joka on noin 15 prosenttia enemmän kuin edeltävänä vuonna ja enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Yli puolet kaikista poliisin kirjaamista talousrikoksista oli velallisen rikoksia sekä vero- ja kirjanpitorikoksia. Erityisesti törkeiden kirjanpito-, vero-, velallisen epärehellisyys- ja väärennysrikosten sekä avustuspetosten ja kavallusten määrät kasvoivat edellisestä vuodesta.

Konkurssihakemuksia tehtiin vuonna 2023 reilut 3 300 kappaletta, mikä on neljänneksen enemmän kuin vuotta aiemmin. Myös yrityssaneerausten määrä on ollut merkittävässä kasvussa vuoden 2023 alusta alkaen. Yrityssaneeraushakemusten määrä oli vuonna 2023 yhteensä 448, mikä on noin 32 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Ulosottolaitoksen perintätulos oli yhteensä lähes 1,2 miljardia euroa, mikä on kaikkien aikojen toiseksi korkein euromääräinen tulos.

Verkkokursseja voi suorittaa koska tahansa!