Vastuullisuus on yrityksille nykyään tärkeää, mutta siitä raportointi jää monelta yritykseltä siitäkin huolimatta tekemättä.
Vastuu Group oy:n ja markkinatutkimusyritys Nsight oy:n toteuttamassa tutkimuksessa ”Pk-yritysten vastuullisuus 2025” selvitettiin suomalaisten pk-yritysten suhtautumista vastuullisuuteen sekä sitä, miten ne voisivat tehdä vastuullisuudestaan näkyvää. Tutkimuksessa kerättiin myös tietoa vastuullisraportoinnin tiellä olevista esteistä ja siitä, millaista tukea raportoinnin toteuttamiseen kaivataan. Tutkimusta varten haastateltiin noin 2 000 pk-yritystä eri puolilta Suomea viime kesän ja alkusyksyn aikana.
Nsightin toimitusjohtajan Anna Sirkiän mukaan tutkimuksessa kartoitettiin kolmea perustavanlaatuista asiaa: miten vastuullisuuteen pk-yrityksissä suhtaudutaan ja pidetäänkö sitä tärkeänä, onko vastuullisuusraportointi uhka vai mahdollisuus, ja mitä voidaan oppia niiltä yrityksiltä, jotka jo raportoivat vastuullisuudestaan.
”Vastuullisuutta pidetään pk-kentässä varsin laajasti tärkeänä. Näkökulma on ennen kaikkea yrityksen arvojen, identiteetin ja luottamuksen rakentaminen sekä liiketoiminnan mahdollistaminen eli hyvin positiivinen, kasvuun suuntautuva ajatus”, Sirkiä kertoo.
Tutkimukseen osallistuneista yrityksistä 84 prosenttia kertoi, että liiketoiminnan vastuullisuus on niille tärkeää. Mitä suuremmasta yrityksestä henkilöstömäärässä mitattuna on kyse, sitä tärkeämpänä vastuullisuutta pidetään.
Vastaavasti kuusi prosenttia yrityksistä kertoi, että vastuullisuus ei ole niille lainkaan tärkeää eikä vastuullisuusraportoinnin uskota tuovan liiketoiminnalle konkreettisia hyötyjä. Vastuullisuutta ei myöskään pidetä kilpailuetuna omalla alalla. Lisäksi raportointiin liittyvän vaivannäön arvioitiin ylittävän siitä koituvat hyödyt.
Raportoinnin prosessi koetaan hankalaksi
Vastuullisuusraportoinnin esteistä ylivoimaisesti suurimmaksi syyksi tutkimustuloksissa nousi se, että raportointia ei vielä edellytetä joko lainsäädännön tai oman asiakaskunnan puolesta. Muita esteitä raportoinnille ovat resursseihin liittyvät syyt, kuten raportoinnin hankaluus, aikaavievyys ja kalleus sekä tiedonkeruun vaikeus. Ongelmia aiheuttaa myös terminologia.
”Voitaisiinko puhua yksinkertaisemmin? Luotaantyöntävä jargon ja kirjainyhdistelmät eivät aukea ihmisille, vaan tekevät asiasta hankalamman kuin se onkaan. Toisaalta prosessi koetaan raskaaksi ja vaikeaksi. Voitaisiin luoda työkaluja, jotka helpottaisivat asiaa. Voitaisiin myös kertoa enemmän esimerkkejä – näyttää miten muut tekevät – ja sitä kautta kannustaa”, Sirkiä sanoo.
”Ne, jotka jo raportoivat, näkevät hyödyt ja tärkeyden.
Tutkimukseen vastanneista yrityksistä 33 prosenttia ilmoitti, että niiltä vastuullisuusraportointia jo vaaditaan. Silti vain 19 prosenttia yrityksistä kertoi raportoivansa. Tärkeimmäksi syyksi vapaaehtoiselle raportoinnille kerrottiin, että vastuullisuus on osa yrityksen arvoja ja identiteettiä. Muita syitä olivat sidosryhmien luottamus, brändin rakentaminen sekä asiakkaiden vaatimukset.
”Tässä on mielenkiintoinen ristiriita, siellä on valtava kuilu. Ne, jotka jo raportoivat, tekevät sen, koska näkevät hyödyt ja tärkeyden. Nämä 19 prosenttia vastaajista ovat tietynlaisia vastuullisuuden edelläkävijöitä, ja tämä on viestinä hyvin positiivinen.”
Vilma Timonen, teksti
