Tekoälyn käyttö suomalaisorganisaatioissa on kasvanut merkittävästi vuoden aikana.
Yli kolmannes (34 %) teknologiayhtiö Tieto oyj:n pohjoismaiseen tekoälyselvitykseen vastanneista suomalaisista IT-päättäjistä kertoo, että heidän organisaationsa hyödyntää tekoälyä jo laajasti. Tämä on selvä harppaus viime vuodesta, jolloin vastaava osuus oli vain 8 %.
Vaikka tekoälyn käyttö lisääntyy vauhdilla, sen strateginen rooli ei korostu vastauksissa. Vain 4 % suomalaisvastaajista pitää tekoälyä kriittisenä osana organisaation ydintoimintoja. Tieto Tech Consulting toteutti pohjoismaisen tekoälyselvityksen nyt toista vuotta peräkkäin.
“Tekoäly on tullut suomalaisorganisaatioihin vauhdilla, mutta sen käyttö on monessa organisaatiossa vielä yksittäisten toimintojen tai työntekijöiden varassa. Seuraava kehitysvaihe olisi tekoälyn kytkeminen systemaattisesti liiketoimintaprosesseihin, mikä vaatii organisaatioilta muutoskykyä, selkeää omistajuutta ja johtamista”, Tieto Tech Consultingin johtava tekoälyasiantuntija Jutta Karjalainen sanoo.
Tehokkuus ja kustannussäästöt ensisijaisia tavoitteita
Tekoälyn käytön ensisijainen ajuri niin Suomessa kuin muissakin Pohjoismaissa on selvityksen mukaan tehokkuus: 64 % suomalaisvastaajista nostaa sen tärkeimmäksi syyksi hyödyntää tekoälyä. Suomalaiset painottavat kustannusten pienentämistä (40 %) enemmän kuin ruotsalaiset ja norjalaiset. Tähän mennessä suurimmat hyödyt tekoälystä on saavutettu asiakaspalvelussa (32 %) ja IT toiminnoissa (28 %).
Tekoälyn vaikuttavuuteen liittyvä mittaaminen on kehittymässä. Tuottavuutta mittaa 41 % suomalaisvastaajista ja kustannussäästöjä 35 %, mutta 18 %:lta puuttuu keinot tekoälyn mittaamiseen kokonaan.
”Tällä hetkellä tehokkuus ja tuottavuus ovat keskeisimmät tavoitteet, mutta niiden rinnalla pitäisi mitata tekoälyn vaikuttavuutta nykyistä laajemmin”, Karjalainen sanoo.
Osaamisvaje ja muutosvastarinta hidastavat käyttöönottoa
Tekoälyn arkipäiväistyessä osaamiseen ja toimintatapoihin liittyvät haasteet hidastavat edelleen sen laajempaa käyttöönottoa. Suomalaisvastaajista 36 % nostaa esiin osaamisvajeen ja 21 % organisaation muutosvastarinnan kehityksen jarruina, mikä on yleisempää kuin muissa kyselyyn osallistuneissa maissa.
“Jo noin kolmannes organisaatioista on ottanut tekoälyn laajasti käyttöön, mutta työtapojen muutokset ja innovatiiviset käyttötavat eivät ole vielä laajasti juurtuneet. Strategista suuntaa ja kulttuurimuutosta tarvitaan, jotta tekoälyn koko potentiaali voidaan hyödyntää. Organisaatiot, jotka pystyvät yhdistämään liiketoiminnan tavoitteet ja osaamisen kehittämisen, voivat kääntää tekoälyn konkreettiseksi kilpailueduksi”, Karjalainen korostaa.
Suomessa tekoälyn riskit huolettavat muita Pohjoismaita enemmän
Tietoturva nousi kyselyssä merkittävimmäksi tekoälyn käyttöönottoa hidastavaksi tekijäksi (45 %). Tietoturvauhat (71 %) ja tietosuoja (64 %) huolestuttavat suomalaisvastaajia selvästi enemmän kuin ruotsalaisia ja norjalaisia. Huomionarvoista on, että suhtautuminen tekoälyn riskeihin on pysynyt Suomessa lähes ennallaan viime vuodesta, vaikka tekoälyn käyttö on samaan aikaan yleistynyt nopeasti.
Viime vuoden aikana yleistyneihin tekoälyagentteihin liittyy merkittäviä epävarmuuksia. Suomalaisvastaajista 28 % kertoo rakentavansa tai kokeilevansa omia, räätälöityjä AI agentteja, vaikka 30 % sanoo olevansa erittäin huolissaan agenttien tuottamien tulosten luotettavuudesta ja 27 % datankäsittelyn turvallisuudesta.
”Tietoturva ja yksityisyys nousevat Suomessa poikkeuksellisen vahvasti esiin. Usein huolia syntyy silloin, kun tekoälytyökaluja otetaan käyttöön IT-prosessien ulkopuolella. Riskinä on se, että huoli pysäyttää kehityksen. Turvalliset ratkaisut ovat täysin mahdollisia, kun käyttöönotto tehdään hallitusti, organisaation toimintamalleihin integroituna”, Karjalainen sanoo.
“IT-vetoinen tekoälykehitys ei yksin riitä. Todellinen vaikuttavuus syntyy vasta, kun liiketoiminta on tiiviisti mukana tekoälyn käyttöönotossa ja kehittämisessä.”
Tiedon pohjoismainen tekoälykysely toteutettiin helmikuussa 2026. Mukana oli 623 vastaajaa keskisuurista ja suurista organisaatioista Suomesta, Ruotsista ja Norjasta (noin 200 vastaajaa/maa). Vastaajat osallistuvat tekoälyyn liittyvään päätöksentekoon organisaatioissaan ja edustavat kattavasti eri toimialoja. Tutkimus toteutettiin yhteistyössä Norstatin kanssa.
