Suomen sähköverkko on ollut pitkään vakaa ja luotettava, mutta energianmurroksen ja digitalisaation myötä edessä on uusia haasteita.
Yhteiskunnan sähköistyminen tuo runsaasti hyötyjä muun muassa vähentämällä riippuvuutta fossiilisista polttoaineista ja luomalla uusia talouskasvun mahdollisuuksia teollisten investointien kautta.
Suomessa on tähän asti voitu luottaa siihen, että sähköverkko kestää uudet rasitteet, mutta nyt sähkön jakeluverkkoa koetellaan monelta suunnalta.
Schneider Electric Finland oy:n toimitusjohtaja Jani Vahvanen tunnistaa neljä ongelmakohtaa, jotka on mahdollista selättää ainoastaan puuttumalla tilanteeseen riittävän ajoissa.
Verkon kapasiteetti on koetuksella
Sähkön kysyntä kasvaa ennätysvauhtia, ja verkon kapasiteetti ei yksinkertaisesti enää vastaa kulutuksen kasvua.
”Tilanne voi hidastaa merkittävästi uusien puhtaan siirtymän hankkeiden toteutumista. Olisi virhe nähdä tämä sähköverkkoyhtiöiden haasteena, kun kyse on koko maan investointeja haittaavasta ongelmasta”, Vahvanen varoittaa.
Ongelma vaivaa sekä kantaverkko- että sähköverkkoyhtiöitä, joilta vaadittaisiin laajoja panostuksia verkon rakentamiseen. Myös raskaat lupaprosessit hidastavat aikatauluja, ja Fingrid on jopa varoittanut, että uusia teollisia laitoksia ei välttämättä voida liittää verkkoon vuosina 2025–2027.
”Suomen vihreän siirtymän perusteet ovat sähköverkon riittävässä kapasiteetissa. Investoinnit sähköverkkoon eivät saa jäädä kiinni lupaprosessin hitaudesta.”
Muodostuuko alalle osaajapula?
Yksi merkittävimmistä, mutta usein aliarvioiduista, haasteista on henkilöstön osaamisen muutos. Monet sähköverkon nykyisistä järjestelmistä ovat vuosikymmeniä vanhoja, ja niiden hallinta perustuu kokeneiden asiantuntijoiden hiljaiseen tietoon.
”Nyt sähkön jakeluverkkoa koetellaan monelta suunnalta.
Monet asiantuntijoista ovat lähitulevaisuudessa eläköitymässä, eikä alalle tulevilla nuorilla ole kokemusta vanhojen järjestelmien käytöstä. Opetuksen resurssipulan vuoksi oppilaitosten ja yritysten vuorovaikutuksen nähdään olevan puutteellista.
”Ohjelmistojen ja järjestelmien ylläpito vaikeutuu, kun osaaminen katoaa ja houkuttelevuus IT-osaajien keskuudessa vähenee. Perinteiset järjestelmät eivät enää vastaa nuorten asiantuntijoiden odotuksia teknologian joustavuudesta, skaalautuvuudesta ja modernista käyttöliittymästä. Opettajien ja alan yritysten yhteinen toive on lisätä vuorovaikutusta ja kommunikaatiota, jonka pohjalle alan opiskelijoiden ammattitaitoa on helpompi rakentaa”, Vahvanen huomauttaa.
Ennakointi auttaa äärisäiden haasteisiin
Uuden sähköverkon rakentamiseen liittyy hyvin konkreettisia ongelmia, jotka ovat kuitenkin ratkaistavissa ja ennakoitavissa. Vaikeammin ennakoitavissa taas ovat sääilmiöistä aiheutuvat ongelmat, jotka vaivaavat etenkin Suomen haja-asutusalueilla. Vaurioille alttiit ilmajohdot ovat edelleen yleinen siirtomenetelmä alueilla.
”Sään ääri-ilmiöiden kasvaessa sähkökatkojen määrä tulee lisääntymään. Ilmajohtojen korvaaminen maakaapelilla parantaa käyttäjien näkökulmasta toimintavarmuutta, mutta sähköyhtiöt voivat varautua poikkeustilanteisiin myös muilla tehokkailla keinoilla”, Vahvanen muistuttaa.
Hän kaipaa integroitua ja dataohjautuvaa lähestymistapaa verkonhallintaan, jonka avulla poikkeamiin on mahdollista reagoida nopeasti ja resurssit saadaan kohdennettua tehokkaasti sääilmiöitä ennakoiden.
Ratkaisuja hajautettuun energiatuotantoon
Modernia teknologiaa tarvitaan myös hajautuvasti tuotettujen uusiutuvien energialähteiden hallintaan. Varsinkin tuulivoiman lisääminen sähköverkkoon voi aiheuttaa ongelmia, sillä sen tuotanto on luonteeltaan ennakoimatonta ja vaihtelevaa.
”Tuotannon äkillinen heilahtelu voi synnyttää verkkoon jännite- ja taajuusongelmia, mikä taas aiheuttaa haasteita sähköjärjestelmän tasapainotukselle. Tähän ongelmaan oikea vastaus ei ole verkkoon liitettävien energialähteiden rajoittaminen, vaan teknologian ennakoiva nykyaikaistaminen”, Vahvanen kertoo.
Uuden sukupolven verkkoratkaisut auttavat varautumaan hajautettujen energialähteiden tuomiin haasteisiin ja muihin alan ongelmakohtiin. Etenkin tekoäly on tuonut mukanaan valtavasti potentiaalia järjestelmien tehokkaampaan käyttöön.
”Tekoälyn ja koneoppimisen avulla voidaan analysoida valtavia määriä historiallista ja reaaliaikaista dataa, kuten kulutusprofiileja, tuotantotietoja ja sääennusteita. Verkkojen toimintaan tarvitaan joustavuutta, sillä tulevaisuus on arvaamaton. Uusin teknologia lisää sähköverkkojen häiriönsietokykyä ja kykyä reagoida nopeasti muuttuviin olosuhteisiin”, Vahvanen sanoo.
