Insinööriksi työn ohessa

LAB-ammattikorkeakoululla on kolme kampusta: Lappeenrannassa, Lahdessa ja verkossa. Kuva Lahden kampuksen päärakennukselta. Kuva Sanna Henttonen.
LAB-ammattikorkeakoululla on kolme kampusta: Lappeenrannassa, Lahdessa ja verkossa. Kuva Lahden kampuksen päärakennukselta. Kuva Sanna Henttonen.

Muuttuvat työelämän vaatimukset saattavat edellyttää osaamisen päivittämistä tai jopa kouluttautumista kokonaan uudelle alalle. Omat kiinnostuksen kohteet voivat myös olla nelikymppisenä erilaisia kuin peruskoulun jälkeen.

Uusi audioartikkeli pienydinvoimasta

Koulutusmaailma vastaa muuttuvan työelämän tarpeisiin tarjoamalla perinteisen, pääosin paikan päällä oppilaitoksessa tapahtuvan opiskelun oheen myös muita opiskelun muotoja. Esimerkiksi LAB-ammattikorkeakoulussa voi opiskella sähkö- ja automaatiotekniikan insinööriksi monimuoto-opiskeluna.

Monimuoto-opiskelu sisältää nimensä mukaisesti monenlaisia tapoja oppia. Pääasiassa insinöörikoulutuksen monimuotototeutukset on suunnattu työelämässä jo oleville, joilla ei ole mahdollisuutta viettää opintojensa parissa kaikkia arkipäivien valoisia tunteja. Onnistuneen monimuotototeutuksen on siksi oltava mahdollisimman vähän aikaan ja paikkaan sidottua.

LAB-ammattikorkeakoululla on kolme kampusta: Lappeenrannassa, Lahdessa ja verkossa. Monimuoto-opiskelija vierailee tyypillisesti ainakin kahdella näistä. Verkossa tapahtuvaa oppimista on kahdenlaista. Varsinaisia verkkokursseja opiskelija voi suorittaa omaan tahtiinsa ja hyödyntää myös muiden oppilaitosten verkkokurssitarjontaa Campus Online -alustan kautta.

Myös ”perinteistä opetusta” järjestetään verkon yli. Käytännössä opetus tapahtuu etäkokouksissa, ja se voi olla esimerkiksi opettajan pitämiä luentoja, harjoitustehtävien tekemistä tai opiskelijoiden esityksiä. Opiskelu on näin toteutettuna paikkaan sitomatonta ja videoiden ja luentotallenteiden ansiosta myös osittain aikaan sitomatonta.

Monimuoto-opetukseen kuuluu myös lähipäiviä, jolloin opiskelija pääsee työskentelemään laboratorioissa. LABissa sähkö- ja automaatiotekniikka keskittyy erityisesti teollisuuden tarpeisiin, ja opetussuunnitelma on laadittu yrityselämää kuunnellen.

Yritysprojektit ovat keskeisessä osassa myös päiväopiskelussa, mutta erityisesti monimuoto-opiskelussa pyritään hyödyntämään työpaikalla eteen tulevia projekteja. Esimerkiksi asentajana työskentelevä opiskelija voi opintojen edetessä edetä myös töissä kohti insinöörimäisempiä työtehtäviä projekteissa ja oppia uutta työn kautta. Tällöin puhutaan työn opinnollistamisesta.

Kaikilla nykyiset työtehtävät eivät tätä toki mahdollista, eikä sitä edellytetä. Opetussuunnitelma on osaamisperustainen, joten aikaisemmin työn kautta hankittua osaamista ei tarvitse ”oppia” uudelleen – opintojaksoja voi suorittaa osoittamalla osaamisensa.

Erilaisia opiskelijoita

LAB AMK:lle myönnettiin sähkö- ja automaatiotekniikan koulutusvastuu vuonna 2022. Koulutus käynnistyi vuoden 2023 alussa, kun ensimmäinen ryhmä aloitti monimuoto-opiskelun. Noin kolmenkymmenen opiskelijan ryhmästä lähes kaikki opiskelevat töiden ohessa, ja moni työskentelee sähkö- ja automaatiotekniikan parissa.

Jenna Hiltunen työskentelee Metsä Boardilla Joutsenossa ja opiskelee monimuotokoulutuksessa sähkö- ja automaatiotekniikan insinööriksi LABissa.
Jenna Hiltunen työskentelee Metsä Boardilla Joutsenossa ja opiskelee monimuotokoulutuksessa sähkö- ja automaatiotekniikan insinööriksi LABissa.

Yksi heistä on Jenna Hiltunen, 29, joka on työskennellyt Metsä Board oyj:n valkaistua kemihierrettä valmistavalla tehtaalla Joutsenossa kuuden vuoden ajan.

– Meillä on käytössä moniosaajamalli, joten teollisuuden työtehtävät ovat tulleet tutuiksi laidasta laitaan, ja sähköalan tehtävät ovat osa sitä, hän taustoittaa.

Sekä lukion että sähkö- ja automaatiotekniikan perustutkinnon aikaisemmin suorittanut Hiltunen on ollut kiinnostunut jatko-opinnoista jo jonkin aikaa, ja LABin monimuotokoulutuksen alku osui sopivaan hetkeen.

– Työn kautta heräsi kiinnostus erityisesti automaatioalaa kohtaan, ja oman osaamisen kasvattaminen erityisesti ohjelmapuolella on ollut toiveena jo jonkin aikaa.

Kaikkien opiskelijoiden koulutus tai nykyinen työ ei kuitenkaan ole sähkö- ja automaatioalalta. Tarja Hirvi, 45, on koulutukseltaan tietotekniikan insinööri ja suorittanut myös YAMK-tutkinnon teknologiaosaamisen johtamisen koulutusohjelmasta. Hirvi on koulutustaan vastaavassa työssä valtion palveluksessa.

– Sähkö- ja automaatiotekniikan opinnot lähtivät siitä, että halusin extraa nykyisen koulutukseni lisäksi”, Hirvi kertoo.
Sähkö- ja automaatiotekniikan osaaminen ja tutkinto alalta mahdollistavat hänelle entistä laajemmat työmahdollisuudet.

Joillakin monimuoto-opiskelijoilla nykyinen työ ei liity mitenkään tekniikkaan. 49-vuotias Tero Laine on koulutukseltaan kasvatustieteiden kandidaatti ja ammatiltaan varhaiskasvatuksen opettaja. Töissä hän on päiväkodissa Heinolassa.

– Työuraa varhaiskasvatuksessa on 16 vuotta, Laine kertoo.

Rupeama alan parissa on siis kohtuullisen pitkä, eikä enää tarjoa riittävästi uusia haasteita ja mahdollisuuksia edetä uralla. Aivan uutta ei sähkö- ja automaatioala ole Laineellekaan, sillä hän on 90-luvulla suorittanut sähkövoimatekniikan mekaanikon tutkinnon ammattikoulussa.

– Ympyrä on sulkeutunut, ja olen vihdoinkin opiskelemassa sitä, mikä kiinnosti nuorena miehenä, hän kiteyttää.

Opiskelu vaati työtä

Työssäkäyvää, kenties perheellistä, harrastuksista ja vapaa-ajasta nauttivaa saattaa mietityttää monimuoto-opiskelun sovittaminen yhteen edellä mainittujen kanssa.

– Opiskelun työmäärä pääsi yllättämään, Tero Laine myöntää.

Kun opiskelurytmi alun jälkeen löytyi, työn ja opiskelun sovittaminen yhteen on kuitenkin onnistunut ”yllättävänkin hyvin”, eikä harrastuksistakaan ole tarvinnut pääosin tinkiä.

Samansuuntaisia kokemuksia on myös Tarja Hirvellä ja Jenna Hiltusella.

– Täytyy myöntää, että opiskeluissa on mennyt liki kaikki vapaa-aika, erityisesti lukukauden lopussa. Siitä huolimatta mielestäni kyse on vain omasta asenteesta ja järjestelykyvystä hoitaa opiskelut ja perhe-elämä, Hirvi sanoo.

– Ajoittaisen ajan puutteen vuoksi olen joutunut hyväksymään sen, että joka kurssiin tai sen kaikkiin aiheisiin ei ole ollut mahdollista antaa itsestä sadan prosentin panostusta tai edes lähelle sitä, vaikka kiinnostusta olisikin ollut, Hiltunen kertoo.

Opiskelu vaatii siis työtä, mutta myös antaa paljon. Hiltunen kiteyttää opiskelun vaatiman työn kääntöpuolen.

– Muualta ei ole saanut samanlaista tunnetta, kuin mikä tulee tehtäviä palauttaessa tai kun olet oivaltanut jonkin uuden asian tai onnistunut tentissä. Se on onnistumisen iloa parhaimmillaan, Hiltunen sanoo.

LABin sähkö- ja automaatioinsinöörien monimuotokoulutus käynnistyy seuraavan kerran vuoden 2024 alusta. Koulutukseen haetaan syksyn yhteishaussa.

Risto Tiainen, teksti

SFS6002 uudistuu