Inhouse-yhtiöiden ja markkinatoimittajien välillä on satoja tuhansia kilpailutettuja sopimuksia.
Hallitus on kaavaillut hankintalain muutosta, joka toteutuessaan rajoittaisi inhouse-yhtiöiden mahdollisuutta tarjota palveluja alle 10 prosentin omistusosuudella mukana oleville asiakasomistajilleen. Inhouse-yhtiöitä edustavan Kustos ry:n mukaan muutos voi käytännössä merkitä sitä, että osa nykyisistä hankintajärjestelyistä joudutaan arvioimaan uudelleen.
Tällä voi olla laajoja sopimusteknisiä ja sopimusoikeudellisia seurauksia. Voimassa olevia sopimuksia saatetaan joutua neuvottelemaan uudelleen, supistamaan, irtisanomaan tai purkamaan. Lisäksi palveluita voidaan joutua kilpailuttamaan uudelleen.
Yhdistyksen mukaan sopimusoikeudellinen ongelma on mittava: pelkästään suurimpien inhouse-yhtiöiden hallinnoima hankintasopimuskanta lasketaan sadoissa tuhansissa. Nämä kaikki on lainmuutoksen myötä käytävä läpi ja tarvittaessa ryhdyttävä uudelleenkilpailuttamiseen liittyviin juridisiin toimenpiteisiin.
Kun kunnat ja hyvinvointialueet sekä niiden omistamat inhouse-yhtiöt joutuvat uudelleenkilpailuttamaan hankintasopimuksiaan, niin kilpailutuksia on käynnissä tavallista enemmän. Tästä seuraa se, että hinnat nousevat – eikä kaikille edes riitä palvelutarjoajaa.
Kustos muistuttaa, että vain viidesosa noin tuhannesta Suomen yrittäjät ry:n (SY) kyselyyn osallistuneista yrittäjistä on sitä mieltä, että julkisen sektorin omistamat inhouse-yhtiöt ovat heikentäneet heidän mahdollisuuksiaan tarjota palveluja tai tuotteita julkiselle sektorille. Noin 80 prosenttia elokuussa 2025 julkaistuun kyselyyn vastanneista oli SY:n jäseniä. Ei-jäsenistä vain 13 prosenttia piti inhouse-yhtiöitä haittana liiketoiminnalleen.
