Datakeskusten rakentajat saavat tiukkoja vaatimuksia

Googlen Haminan datakeskus. Lehtikuva, Heikki Saukkomaa.
Suuret datakeskukset koostuvat tyypillisesti lukuisista identtisistä yksiköistä. Kuvassa Googlen Haminan datakeskus. Kuva: Lehtikuva / Heikki Saukkomaa.

Kansainväliset datakeskustoimijat haluavat usein, että sähköistystyöt tehdään Suomessa samoin kuin kaikkialla muuallakin maailmassa.

Sähkötöiden johtajan ja käytön johtajan päivä Sähköinfo

Saksalaisella datakeskuskonserni Hetznerillä on useita suuria datakeskuksia Saksassa, Singaporessa ja Yhdysvalloissa sekä jatkuvasti laajennettava keskus Tuusulassa. Hetzner Finland oy:n toimitusjohtaja Joonas Terhivuon mukaan suomalaisten urakoitsijoiden voi olla aluksi hankalaa päästä mukaan datakeskusten kansainvälisiin rakennusurakoihin, mutta datakeskusbuumin kasvaessa paikallisten toimijoiden palveluita tarvitaan jatkuvasti enemmän.

”Datakeskustoimijat ovat tyypillisesti erittäin vaativia asiakkaita. Kohteiden urakoitsijoiden taustat selvitetään tarkasti tarjouspyyntövaiheessa. Tarjouskilpailuissa kansainväliset toimijat arvostavat tunnettuja laatujärjestelmiä ja osaamisen luotettavaa osoittamista”, Terhivuo kertoo.

Yrityksiltä voidaan vaatia esimerkiksi tietoturvasertifikaattia ja turvallisuussuunnitelmia sekä kestävän kehityksen raportointia kansainvälisillä kriteereillä. Hankkeiden aikataulut ovat usein todella tiukkoja. Myöhästymiset saattavat johtaa tuntuviin sanktioihin.

”Datakeskusten rakentaminen aloitetaan yleensä vasta sitten, kun niiden käyttäjäkapasiteetti on varmistunut. Se johtaa usein tiukkoihin aikatauluihin.”

Terhivuon mukaan suuret kansainväliset toimijat haluavat toimia kaikkialla omien hyväksi havaitsemiensa käytäntöjensä mukaisesti.

”Jos yritys on rakentanut jo satoja vastaavia datakeskuksia hyväksi havaitsemallaan konseptilla eri puolille maailmaa, lähtökohtana on, että työt halutaan tehdä täällä samalla tavalla kuin muuallakin. Urakoitsijoille tämä saattaa näkyä Suomen olosuhteissa epäolennaisilta vaikuttavina vaatimuksina, mutta me olemme valmiita maksamaan näiden vaatimusten täyttämisestä. Urakoitsijoilta odotetaan sitoutumista, huolellisuutta ja luotettavuutta, mutta yhteistyö palkitsee, hyvät urakoitsijat saavat usein pitkäkestoisia sopimuksia”, Terhivuo sanoo.

Datakeskusalueilla työskentelevien henkilöiden taustat halutaan selvittää tarkasti. Työmailla saatetaan vaatia myös englannin kielen osaamista.

”Joskus näistä asioista voi aiheutua vähän vääntöä, jos kaveri kertoo tulevansa alueelle sekoittamaan betonia, ja että ATK-jutut eivät häntä kiinnosta.”

Datakeskukset ovat modulaarisia

Datakeskukset voivat olla samanaikaisesti sekä todella suuria että modulaarisia, eli alueella voi olla suuri määrä keskenään identtisiä yksiköitä, joiden rakentamisessa toistuvat samat työvaiheet. Esimerkiksi Hetzner Finlandin Tuusulan jatkuvasti laajennettava datakeskus koostuu tällä hetkellä reilusta kymmenestä identtisestä 2 000 neliön konesalihallista.

”Me laajennamme toimintaamme jatkuvasti kysynnän mukaan. Töistä aiemmin hyvin suoriutuneet urakoitsijat pidetään mielellään mukana laajennusvaiheissa.”

Pelin henkeen kuuluu tiukka luottamuksellisuus. Urakoitsijoilta vaaditaan salassapitosopimuksia, eikä datakeskuksia saa yleensä mainita esimerkiksi yrityksen referensseissä.

FAKTA: Datakeskusten investointiaalto

Suomessa julkisesti ilmoitettuja datakeskusten investointisuunnitelmia on jo 12 miljardin euron arvosta, ja alan koko potentiaali on yli 30 miljardia euroa.

Finnish Data Center Association ja Elinkeinoelämän keskusliitto EK teettivät laajan selvityksen datakeskusten taloudellisista, sosiaalisista ja ympäristöllisistä vaikutuksista sekä alan tulevaisuuden näkymistä. Jos nyt tiedossa olevat investoinnit toteutuvat vuosina 2025 – 2030 (ilman ICT-laitteita) se tarkoittaa:

  • 12 mrd euron investointeja
  • 45 000 henkilötyövuotta rakentamisvaiheessa
  • 1,7 mrd euroa verotuloja rakentamisen aikana (kiinteistö-, yhteisö-, tulo- ja arvonlisäverot)
  • 9 900 henkilötyövuotta suoraan ja välillisesti vuonna 2030
  • 400 miljoonan euron verotuloja vuosittain vuodesta 2030 eteenpäin
  • Kapasiteetin kasvua 285 megawatista 1,5 gigawattiin – Alan liikevaihto nousee miljardista eurosta neljään miljardiin euroon

Mikko Arvinen, teksti

Sähkö–Electricity 26