Sähkömaailma-lehden pääkirjoitus, kesäkuu 2026.
Huhtikuun kehysriihessä nähtiin vihdoin sähköistymistä tukevia kannustimia ja toimenpiteitä. Suunta on oikea, ja näitä ratkaisuja on myös määrätietoisesti edistetty STULin edunvalvontatyöllä. Kokonaisuus jää silti hajanaiseksi. Yksittäiset päätökset eivät vielä muodosta selkeää kuvaa siitä, mihin Suomi sähköistymisessä pyrkii ja millä vauhdilla.
Samaan aikaan Euroopassa sähköistymisen merkitys on nostettu strategiselle tasolle. European Commission Electrification Action Plan tekee selväksi sen, että päästövähennykset, kilpailukyky ja turvallisuus kulkevat käsi kädessä sähköistymisen kanssa. Suunta näkyy nopeasti myös sääntelyssä, kuten Energy Performance of Buildings Directive -direktiivin toimeenpanossa.
Suomessa sähköistyminen on jo arkea. Rakennuskannassa se näkyy energiaremontteina: lämpöpumppuina, aurinkopaneeleina, latausinfrastruktuurina ja kiinteistöjen sähköjärjestelmien vahvistamisena. Käytännössä kyse on usein koko kiinteistön sähkövalmiuden nostamisesta, pääkeskuksista kapasiteettiin ja älykkääseen ohjaukseen.
”Sähköistyminen on enemmän kuin energiapolitiikkaa.
Uudisrakentamisessa sähköistyminen kytkeytyy yhä tiiviimmin automaatioon ja energianhallintaan. Teollisuudessa sähkö puolestaan korvaa fossiilisia prosesseja, ja uudet investoinnit datakeskuksista vihreän siirtymän hankkeisiin kasvattavat sähkön kysyntää nopeasti.
Samalla esiin nousevat konkreettiset pullonkaulat. Riittääkö jakeluverkkojen kapasiteetti? Etenevätkö hankkeet lupaprosesseissa ajoissa? Löytyykö osaajia toteuttamaan kasvava työmäärä? Ilman yhteistä näkymää riskinä on, että kehitys hidastuu juuri silloin, kun mahdollisuudet ovat suurimmat.
Suomi tarvitsee sähköistämisstrategian eli selkeän yhteisen suunnan ja priorisoinnin sille, miten energiaremontteja vauhditetaan, teollisuuden sähköistyminen mahdollistetaan ja varmistetaan, että verkot, luvitus ja osaaminen tukevat tätä kehitystä.
Sähköistyminen on enemmän kuin energiapolitiikkaa. Se on mahdollisuus rakentaa kasvua, osaamista ja uutta kilpailukykyä. Kysymys ei ole siitä, toteutuuko sähköistyminen, vaan siitä, miten nopeasti ja vaikuttavasti se etenee. Selkeällä kansallisella strategialla Suomella on kaikki edellytykset vahvistaa edelläkävijyyttään ja kääntää muutos kestäväksi kilpailueduksi. Nyt on oikea hetki tehdä se määrätietoisesti.
Marko Utriainen
Kirjoittaja on Sähkö- ja teleurakoitsijat STUL ry:n toimitusjohtaja.
