Standardien tulkki -palstalla Sähköinfo oy:n tekninen johtaja Esa Tiainen selkeyttää ammattilaisille sähköalan määräyksiä.
Kuuntele artikkeli
Sähkötyöturvallisuuden valvonta
Kysymys: Huolto-osastomme työnjohtajat tekevät työnaikaisen sähköturvallisuuden valvojan tehtäviä.
Projektipuolella ei ole työnjohtajaa, joka kävisi työmailla, vaan asentajat tekevät pari päivää kestäviä kohteita 2-4 päivää viikossa. Työnaikaisen sähköturvallisuuden valvoja on nimetty pysyväismääräyksellä ja usein se on työmaan nokkamies.
Käytännössä erillistä työnjohtajan valvontakäyntiä ei ole taloudellisesti ja ajallisesti mahdollista järjestää.
STJ on toimistolla eikä pääse työmailla käymään. Miten tämä tulisi ohjeistaa?
Voidaanko jättää projektipuolen niin sanottu väliporras kokonaan pois ja voiko STJ valvoa STV:ten toimintaa, vaikka onkin etänä toimistolla?
Vastaus: Työnjohtajaa ja hänelle kuuluvia tehtäviä ei ole standardissa eikä lainsäädännössä erikseen määritelty. Tämä on yrityksen sisäistä tehtävien järjestelyä.
Laki tuntee sähkötöiden johtajan ja työnaikaisen sähköturvallisuuden valvojan. Työnjohtaja on kuitenkin yleensä työnantajan edustaja ja työnaikainen sähköturvallisuuden valvoja useimmiten työntekijän asemassa.
Sähkötöiden johtajalle on sähköturvallisuuslaissa ja SFS 6002 -standardin kansallisessa liitteessä X määritelty vastuita ja tehtäviä. Hän voi siirtää näitä hänelle määriteltyjä tehtäviä riittävän ammattitaitoisen henkilön, esimerkiksi työnjohtajan, projektinhoitajan tai työnaikaisen sähköturvallisuuden valvojan tehtäviksi, mutta hän on silti aina vastuussa niistä.
Jos ei ole erillistä työnjohtajaa, jolle sähkötöiden johtaja olisi siirtänyt tehtäviään, huolehtii hän silloin itse niistä.
ATEX-tilojen lämpökuvaus
Kysymys: Voiko ATEX -tilan sähkö-laitteiden lämpökuvauksen tehdä tavallisella lämpökameralla vai onko siihen oma lämpökameransa?
Vastaus: ATEX-tilassa ei saa käyttää mitään akku- tai paristokäyttöistä laitetta, ellei se ole ATEX-hyväksytty. Muiden muassa Fliriltä löytyy ATEX-luokiteltuja lämpökameroita.
Keskuksen rakenteen muuttaminen
Kysymys: Sähköturvallisuuslain (1135/2016) 69 §:ssä sanotaan, että sähköpätevyys 3:lla on sallittua tehdä ”sähkölaitteiston yksittäisen komponentin vaihtaminen sekä korjattavan tai uutena verkkoon liitettävän sähkölaitteen tai -laitekokonaisuuden yksittäisen syöttöjohdon asentaminen asennusrasialta tai kiinteistön jakokeskukselta muuttamatta keskuksen rakennetta.”
Millaiset toimenpiteet katsotaan keskuksen rakenteen muuttamiseksi? Onko esimerkiksi tulppavarokkeiden, johdonsuojakatkaisijoiden ja vika-virtasuojien lisääminen keskukseen sen rakenteen muuttamista?
Vastaus: Yksittäisen komponentin lisääminen keskukseen voidaan tehdä sähköpätevyydellä 3, eikä tällainen lisäys ole keskuksen rakenteen muuttamista. Usein keskuksiin on valmistajan toimesta jätetty tilavarauksia myöhempiä lisäyksiä varten.
Nämä mahdollistavat yksittäisten lisäysten toteuttamisen keskusvalmistajan tarkoittamalla tavalla ja tällaisen yksittäisen, esimerkiksi uutena asennettavaa ryhmäjohtoa, palvelevan lisäyksen voi tehdä sähköpätevyydellä 3.
Muunlaiset muutokset ovat keskuksen rakenteen muuttamista, joka edellyttää vähintään sähköpätevyyttä 2. Tätä on myös se, jos suojalaitteita vaihdetaan toisentyyppisiksi, esimerkiksi vaihdetaan DIN-aukkoiseen tulppasulakekeskukseen johdonsuojakatkaisijat.
Keskuksissa voi olla tyhjiä tiloja ja/tai ”sokeita” kennon kansia, joihin keskusvalmistaja ei alun perin ole suunnitellut asennettavaksi komponentteja.
Jos tällaisiin on tarve lisätä komponentteja ja joudutaan tekemään aukotuksia keskusten kanteen ja asentamaan DIN-kiskoja ynnä muita, niin keskuksen rakenne muuttuu alkuperäisestä ja muun muassa keskuksen sisäiset lämpötilat voivat muuttua.
Tällöin muutoksen tekijästä voi tulla keskuksen valmistaja, jonka pitäisi huolehtia valmistajan vastuista. Tämä asia jäänee hyvin usein muutostöitä tekeviltä urakoitsijoilta huomioimatta.
Kaapelin suojaaminen kalliopinnalla
Kysymys: Asiakas haluaa jalasmökkiin sähköt. Mökki perustetaan betonilaatan tai kiven päälle, eli mökin perustus liikkuu routimisesta.
Syöttö ryhmäkeskukseen (MCMK 4×10+10) tuodaan maata pitkin. Paikka on kallioinen ja siellä on isoja siirtolohkareita. Ihmiset saattavat kävellä putken päällä, mutta koneilla ja autoilla ylitystä ei tapahdu.
Jos asennus tehdään maan pintaan pinta-asennuksena, miten kaapeli pitää suojata? Miten tuo routiminen, jos putki/kaapeli ja mökki liikkuu?
Vastaus: Standardin SFS 6000 osan 8-814 vaatimukset koskevat maahan tai veteen asennettavien kaapelien valintaa, asentamista ja suojausta. Osa täydentää muiden SFS 6000 -standardin osien vaatimuksia.
”Jos kaapelia joudutaan kuljettamaan maan tai kallion pinnalla, kaapeli on varustettava luotettavasti kiinnitetyllä mekaanisella lisäsuojuksella, kuten raskaan käytön suojaputkilla, -kouruilla tai vastaavalla tavalla.
Kallion pintaan kiinnitetyn kaapelin suojana suositellaan käytettäväksi teräskourua tai suojaputkea, jonka rengasjäykkyys on SN 64. Jos käytetään normaalia suojaputkea tai -kourua, putken tai kourun päällä on käytettävä lisäsuojauksena betonivalua.
Kaapelien suojaukseen käytettävät rakenteet on valittava ja asennettava siten, etteivät suojukset, esimerkiksi betonikourujen tai suojateräksien särmät, vahingoita kaapelin vaippaa kaapelin mahdollisesti liikkuessa.”
Mökin liikkumiseen on vaikea ottaa kantaa. Kaapeli pitää asentaa niin, ettei liitoksiin tule vetorasitusta. Sen toteuttaminen voi kuitenkin olla haasteellista.
Jännitteettömyyden toteamiseen soveltuva mittalaite
Kysymys: Amprobe 2100-Delta -mittari on EN61243-3:n mukainen (kuten uusi 6002 vaatii).
Tällä voi mitata myös AC-virran tuolla avoimella pihdillä. Mutta: siinä on keskellä edessä nappi, jolla valitaan, mikäli halutaan mitata virtaa tai vastusta.
Jos napista valitaan virtamittaus, mutta kytketään silti mittapäät jännitteeseen, vaihtaa mittari automaattisesti takaisin jännitemittaukseen. Sama tapahtuu, jos on valittu vastusmittaus ja kohde on jännitteinen.
Soveltuuko kyseinen laite jännitteettömyyden toteamiseen työskentelyä varten?
Vastaus: SFS 6002 (2025): ”Käyttöjännitteen poissaolo on aina todettava ennen työn aloittamista.
Jos käytetään jännitteenkoettimia tai jännitteenilmaisujärjestelmiä, niiden on oltava standardien SFS-EN 61243 1, SFS-EN 61243 2, SFS-EN 61243 3, SFS-EN 61243 5 tai SFS-EN IEC 62271 213 mukaisia.”
Jos mittalaite on jonkin noista standardeista mukainen, se on hyväksytty.
Koonnut: Esa Tiainen
Juttu on ilmestynyt Sähkömaailma Extran numerossa 3/2025.
