Standardien tulkki

Kuva on Valkeakosken Talonäyttelystä, joka aukeaa yleisölle 24. heinäkuuta ja päättyy 4. elokuuta.
Kuva on Valkeakosken Talonäyttelystä, joka aukeaa yleisölle 24. heinäkuuta ja päättyy 4. elokuuta.

Tällä palstalla Sähköinfo oy:n tekninen johtaja Esa Tiainen selkiyttää ammattilaisille sähköalan määräyksiä.

SM Extra audioartikkelit

Kuuntele artikkeli

Palamaton materiaali aurinkosähköasennuksissa

Kysymys: SFS 6000 -standardin vuoden 2022 painoksen kohdan 712.420.101 mukaan vaihtosuuntaajien ja tasasähköerotuskytkimien taustalla ja alla on oltava palamatonta materiaalia, esimerkiksi sementtikuitulevyä, ellei asennusalusta itsessään ole palamaton.

Koskeeko tämä vaatimus myös maa-asenteisia järjestelmiä?

Vastaus: Maa-asenteisissa voimaloissa invertterit asennetaan usein telineisiin paneeleiden alle, ja maaperä sekä invertterin että tasasähköerotuskytkimien alapuolella saattaa olla hyvinkin palavaa, kuten esimerkiksi kuivaa heinikkoa.

Tällöin tulee palava aine poistaa invertterin ja tasasähköerotuskytkimien asennuspaikan alapuolelta esimerkiksi vaihtamalla maan pintakerros soraan sopivalta laajuudelta tai muuten estämällä aluskasvillisuuden kasvu, jottei mahdollisessa palotilanteessa sulava muovi putoilisi palavana palonarkaan maaperään.

Vaatimus palamattomasta materiaalista koskee myös maa-asenteisia järjestelmiä.

Syötön erotus jakelukiskolle

Kysymys: Vaaditaanko sähköajoneuvojen syöttämiseen tarkoitetuissa jakelukiskoissa erotusmahdollisuutta?

Vastaus: Standardin SFS 6000-4-46 kohdan 462.1 mukaan jokaisessa sähköasennuksessa on oltava mahdollisuus erottamiseen jokaisesta syötöstä.

SFS 6000 -standardin vuoden 2022 painoksen kohdan 729X.3 mukaan yleensä erottamiseen käytetään keskukseen sijoitettua pääkytkintä, joka täyttää standardin SFS 6000-5-53 liitteen 537A vaatimukset erottamiselle.

Keskuksia, joista syötetään vain itse keskuksessa olevia pistorasioita tai pistokkeita, kuten esimerkiksi sähköajoneuvojen latausasemia tai matkailuajoneuvojen liittämiseen tarkoitettuja keskuksia, ei tarvitse varustaa erillisellä pääkytkimellä.

Siis jos itse keskuksessa on latauspistorasia, ei erotusmahdollisuutta vaadita. Jakelukiskojärjestelmät voivat syöttää myös latausasemia, jotka eivät ole osa keskusta. Nämä jakelukiskojärjestelmät tulee voida erottaa.

Erotuslaitteena voidaan SFS 6000 -standardin kohdan 537A taulukon 537A.1 mukaisesti käyttää esimerkiksi erotuskytkimiä, erottimia, katkaisijoita, vikavirtasuojia ja valokaarivikasuojia.

Palonkestävän kaapelin kiinnittäminen kaapelihyllylle

Kysymys: Riittääkö palonkestävän kaapelin kiinnittämiseen kaapelihyllylle 1,5 metrin jaolla tehty porttikannakointi?

Vastaus: Palotilanteessa tapahtuva kaapelin lämpölaajeneminen on otettava huomioon. Pystyasennuksessa kaapelit kiinnitetään esimerkiksi noin 300 millimetrin välein.

Jos vaaka-asennuksessa on riski kaapelin putoamisesta asennusalustaltaan, kaapelit on kiinnitettävä putoamisen estämiseksi.

Porttikannakointi ei ole riittävä tapa, joten on käytettävä esimerkiksi kaarikiinnikkeitä tai vastaavia. Kaapelihyllyvalmistajilla voi olla lisäksi omia ohjeita.

Alumiinikaapeleiden käyttö aurinkosähköjärjestelmien tasasähköosassa

Kysymys: Aurinkosähköjärjestelmiä koskevan SFS 6000 -standardin osan 712 kohdan 712.521.101 mukaan standardi SFS-EN 50618 Electric cables for photovoltaic systems määrittelee aurinkosähköjärjestelmän tasasähköosassa käytettävien kaapeleiden ominaisuudet.

Standardi SFS-EN 50618 käsittelee aurinkosähköpaneelien taipuisia liitäntäjohtimia, jotka ovat materiaaliltaan kuparia.

Saako aurinkosähköjärjestelmien tasasähköosassa käyttää alumiinikaapeleita?

Vastaus: SFS 6000-7-712:2022 tai sen esikuva HD 60364-7-712:2016 eivät ota muuta kantaa alumiinikaapeleiden käyttämiseen aurinkosähköjärjestelmän tasasähköosassa kuin kysymyksessä mainitun viittauksen SFS-EN 50618 mukaisiin kuparikaapeleihin.

Tällä perusteella alumiinikaapeleiden käyttäminen aurinkosähköjärjestelmän tasasähköosassa on mahdollista ainoastaan standardipoikkeaman kautta.

Sähköalan opiskelijan ensiapukoulutus

Kysymys:​ Olemme pohtineet, koskeeko nykyisessä SFS 6002:ssa mainittu kolmen vuoden välein uusittava ensiapukoulutusvaatimus myös opiskelijoita? ​

Olemme tulkinneet lausetta ”…kaikille ammattitaitoa vaativiin sähkötöihin osallistuville sähköalan ammattihenkilöille työnjohdon ja käytönjohdon henkilöt mukaan luettuna sekä näissä töissä avustamaan opastetuille henkilöille…” niin, että tämä koskisi vain sähköurakointia, eikä sähköturvallisuuslain 56 § kohdan 4) mukaisia tilapäisiä sähkötöitä (laboratoriotöitä). Onko tulkintamme väärä?​

Vastaus: Standardin SFS 6002 mukaan myös sähkötöissä avustamaan opastetuille henkilöille pitää antaa ensiapukoulutus. Tämän voi tulkita siten, että se koskee ainakin työssäoppijaa. Ensiapukoulutusvaatimus saattaa myös sisältyä työmaan vaatimuksiin ja työssäoppimispaikan tarjoaja voi sitä edellyttää. ​

Ensiapukoulutusta koskeva yleissäädös on työturvallisuuslaissa. Lain 4 §:n mukaan lakia sovelletaan myös oppilaan ja opiskelijan työhön koulutuksen yhteydessä. ​

Valtioneuvoston asetus sähkötyöstä ja käyttötyöstä (1435/2016) määrittelee 3 §:ssä sähköalan opintojen perusvaatimukset. Siinä edellytetään opintoja sähkötyöturvallisuudestakin, ja myös sähkötyöturvallisuusstandardissa SFS 6002 edellytetään ensiapukoulutusta.​

Työturvallisuus- ja sähkötyöturvallisuuslaki

Kysymys:​ Onko yleisen työturvallisuuden/työturvallisuuslain ja sähköturvallisuuslain välillä jotain ristiriitaisuuksia?​

Esimerkiksi, että sähkötöiden johtajan delegoima sähköturvallisuusorganisaatio (esimerkiksi työnaikainen sähköturvallisuuden valvoja) ei olisi pätevä yleisen työturvallisuuden näkökulmasta, vaan toimitusjohtajan pitää delegoida työturvallisuuteen liittyvät vastuut?​

Vastaus:​ Työturvallisuuslain ja sähköturvallisuuslain välillä ei sinänsä ole ristiriitaisuuksia. Yleinen vastuu työturvallisuudesta on työnantajalla. Työturvallisuuslakia noudatetaan sähkötöissäkin, mutta sähköturvallisuuslaki antaa täydentäviä vaatimuksia esimerkiksi juuri sähkötöiden johtajan sähkötöitä koskevan vastuun ja työnaikaisen sähköturvallisuuden valvojan nimeämisen suhteen.​

Sähkötyöturvallisuusstandardi SFS 6002 on parhaillaan uudistumassa, ja uuden painoksen kansalliseen liitteeseen X on tulossa seuraava työnaikaista sähköturvallisuuden valvojaa koskeva tarkennus, jolla selvennetään näiden lakien suhdetta:​

”Työturvallisuuslain tarkoittamaa työturvallisuusvastuuta ei voi kuitenkaan siirtää työntekijän asemassa olevalle henkilölle, vaikka henkilö olisi nimetty työnaikaisen sähköturvallisuuden valvojaksi.”

​Koonnut: Esa Tiainen

Kuva: Maria Heinola

Juttu ilmestyy Sähkömaailma Extran numerossa 4/2024.