Väitöstutkimuksessaan DI Antti Kuusela esittää tarpeeseen tilattavan jouston hyödyntämistä sähkönsiirtoverkossa ratkaisuksi uusien verkkoliityntöjen mahdollistamiseen, siirtokapasiteetin kasvattamiseen sekä siirtorajoitusten hallintaan.
Kuusela esittää tarpeeseen tilattavan jouston hyödyntämismenetelmän, joka koostuu kolmesta elementistä: dynaamisesta lyhytaikaisesta komponenttien kuormitettavuudesta, menetelmästä tarpeeseen tilattavan jouston toimituksen varmistamiseksi ja siirtorajoitusten hallintamenetelmästä käyttövarmuuden turvaamiseksi vaaditussa aikaikkunassa. Tutkimuksessa Kuusela analysoi tekniset, taloudelliset ja taloudellisen sääntelyn näkökulmat.
Väitöstutkimuksen mukaan tarpeeseen tilattavan jouston hyödyntäminen on teknis-taloudellisesti tehokas menetelmä sähkönsiirtojärjestelmän käyttöasteen nostamiseksi. Menetelmää voidaan pitää yleisesti soveltuvana sähköjärjestelmissä, joiden pääkomponenteilla, kuten muuntajilla ja voimajohdoilla, on merkittävä lämpöhitaus kuormitustilanteissa.
Taloudellisen sääntelyn analyysissään Kuusela toteaa, että siirtoverkonhaltijan toteuttama jouston hyödyntäminen investointien lykkäämiseksi aiheuttaa negatiivisen tai parhaimmillaankin neutraalin vaikutuksen yhtiön tulokseen. Sen vuoksi nykyistä Suomen taloudellista sääntelymallia esitetään muutettavaksi, jotta kaikki sidosryhmät saisivat kohtuullisen osuuden tuotetusta lisähyödystä. Muutetun sääntelymallin myötä siirtoverkonhaltija kykenisi tarjoamaan palveluita kustannustehokkaammin ja monipuolisemmin.
”Jouston hyödyntämisen päätarkoitus tulisi olla kokonaishyvinvoinnin kasvu. Siksi jouston hyödyntämiseen tulisi kannustaa aina, kun se on tehokkain tapa kasvattaa verkkopalvelutuotantoa. Tarpeeseen tilattavan jouston hyödyntäminen on teknistaloudellisesti tehokas menetelmä, jonka valtava potentiaali odottaa täyttä hyödyntämistä. Menetelmä kasvattaa nykyisen sähköjärjestelmän käyttöastetta, nopeuttaa puhdasta energiasiirtymää ja pienentää sähkösiirtojärjestelmän ympäristövaikutuksia kustannustehokkaasti”, Kuusela toteaa.
Hän työskentelee Fingrid oyj:ssä yksikön päällikkönä. Väitöskirja on tehty osana Fingridin työtehtäviä EU:n rahoittamassa One Net -tutkimushankkeessa sekä osittain sivutoimisesti. Väitöstilaisuus on 26.9. Tampereen yliopiston informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunnassa.
