Työelämässä jaksaminen edellyttää fyysisen ja psyykkisen kuormituksen hallintaa. Tehdyissä selvityksissä esiin nousseet riskitekijät ovat tunnistettavissa sähkö- ja telealallakin.
Toistuvat käsien ja käsivarsien liikkeet osoittautuivat eurooppalaisessa ESENER-tutkimuksessa uhkaavan eniten (63 %) työkykyä. Suomessa ne ovat jopa kaikkein yleisimmin työperäisten vaivojen taustalla (73 %). Muusta mantereesta poiketen stressi (71 %) nousee maassamme tulosten kakkossijalle.
Sähkö- ja teleasentajan ammatissa fyysiset vaivat kohdistuvat tyypillisesti ylävartaloon ja käsiin. Alan urakoitsijat altistuvat lisäksi tiukkojen aikataulutusten tuottamalle psyykkiselle rasitukselle. Ilmiötä ruokkii sähkö- ja teleasennuksien sijoittuminen yleisesti rakennusprojektien viimeisimpiin ja siten kiireisimpiin vaiheisiin.
Ennakoivaa huolenpitoa
Henkilöstöjohtaja Anna Saksi Ahlsell oy:stä painottaa ongelmien ennalta ehkäisemistä. Työhyvinvointia on kartoitettava säännöllisesti, jotta murheisiin voidaan puuttua jo varhaisessa vaiheessa.
”Työhyvinvointia on kartoitettava säännöllisesti.
”Työterveyshuollosta on tukea saatavilla muun muassa ravitsemusasioissa ja tupakoinnin lopettamisessa. Työfysioterapeutille pääsee ilman lähetettä. Lisäksi lyhyt psykoterapia, työpsykologin palvelut ja Mielen chat ovat henkilöstömme ulottuvilla”, hän listaa.
Vaikeatkin asiat pitäisi nostaa esiin
Caverion Suomi oy:n työhyvinvointipäällikkö Nina Sulonen korostaa esihenkilöiden roolia. Asioita pitäisi ottaa puheeksi, vaikka se tuntuisikin vaikealta. Työssä ja työkyvyssä näkyvään huoleen tulisi reagoida. Esihenkilöitä koulutetaankin aktiiviseen johtajuuteen ja luomaan luottamuksellisia suhteita.
”Työn suunnittelussa tulisi huomioida ikääntyminen tai vastaavasti lapsiperheen arki, jolloin työaikoihin voidaan kaivata joustavuutta”, Sulonen toteaa.
LSK Group oy:n esihenkilöiden valmius kohdata alaisiaan päivitetään kahdesti vuodessa työterveyshuollon opastuksella. Asentajat ovat mukana ergonomiaohjeiden laadinnassa.
”Esihenkilöiden käytössä on lisäksi työkykyriskien hallintaan sähköinen Kompassi-työkalu”, yhtiön henkilöstöjohtaja Satu Jokela kertoo.
Yhteisöllisyydestä voimaa työelämään
Yhteiset tapahtumat ja liikuntaharrasteet vahvistavat työpaikan ilmapiiriä.
”Ahlsellin padel-vuoroilla käy pelaamassa asiakkaitammekin. Konsernimme sponsoroi Vasaloppet-hiihtoa, johon osallistuu joukkueitamme eri maista”, Anna Saksi selvittää.
Työnantajan kustantamilla etujärjestelmillä tuetaan yleisesti liikunta- ja kulttuuriharrasteita. Yhä suosituimmiksi nousseiden työsuhdepolkupyörien yllä leijuu kuitenkin uhka verotukien leikkauksista.
”Henkilökunnastamme noin 20 prosenttia hyödyntää pyöräetua, joten kyse on merkittävästä asiasta”, LSK Groupin Satu Jokela pahoittelee.
Caverionilla yhteishenkeä luodaan kutsumalla työyhteisön jäseniä cavereiksi. Heidän muodostamansa Caveri-kerho järjestää monenlaisia aktiviteetteja teatteri-illoista ulkomaanmatkoihin.
Fakta: Pahat tapaturmat alentavat työkykyä
Työkykyä heikentävät sähkötyössä syntyvät lievätkin tapaturmat. Yleisiä tapaturmatyyppejä ovat kaatuminen tai liukastuminen, ylikuormittuminen tai rasittuminen sekä putoaminen. Selän vammoja saadaan raskaiden esineiden siirtelystä sekä huonoista työmenetelmistä.
Yleinen tapaturmatyyppi on itsensä satuttaminen eri esineisiin. Jo muutamien minuuttien päivittäinen altistuminen koneiden melulle altistaa kuulovaurioille. Kemiallisia haittoja aiheutuu lähinnä muiden ammattiryhmien aikaansaamasta pölyhaitasta.
Keho joutuu koviin rasituksiin
Ylävartaloa rasittava työskentelytapa kädet koholla on tavanomaista valaisinten ja johtohyllyjen asennuksissa. Lattiakaapeloinneissa koetellaan lonkkia, polvia ja nilkkoja.
”Vastaan on tullut sormien ja ranteiden tulehduksia, kun johtoja on kuorittu stripperillä päivästä toiseen”, Terveystalo oyj:n työfysioterapeutti Päivi Kinnunen kertoo.
Hänen mukaansa sähkö- ja teleasentajan ammatissa korostuu kehon hallinnan merkitys. Lihastyöltä vaaditaan sekä staattisuutta että dynaamisuutta, jotta liikkuvuus ja asennot olisivat tasapainossa.
”Monipuolista harjoittelua kaikille lihasryhmille. Erityisesti vastaliikkeet työssä käytettäville lihaksille ovat tärkeitä.”
Rakentamisen eteneminen vaiheittain laittaa tunnit toistumaan jopa viikkoja samankaltaisina. Kehon kannalta olisi kuitenkin suotuisampaa, jos työnkuva vaihtelisi.
”Ideaalitilanteessa voisi vuorotella roolituksissa kollegan kanssa tai rytmittää toteutukset siten, että päiviin sisältyisi erilaista liikettä.”
Kinnunen nostaa esiin taukojen ja ravinnon vaikutuksen vireystilaan. Ruoka- ja kahvituntien lisäksi on syytä pitää riittävän usein lyhyitä muutaman minuutin pausseja, jotta lihaksisto saa lepoa ja ehtii kunnolla palautua.
Marko Taavila, teksti
