Vuonna 2025 yhdeksän kymmenestä valvotusta yrityksestä maksoi matkakulukorvauksia perusteetta.
Verohallinto löysi vuonna 2025 ilmoittamattomia veroja ja perusteettomia vähennyksiä yli miljardin euron edestä, mikä on kaksi kertaa enemmän kuin vuonna 2024. Perusteettomien matkakulukorvausten maksaminen on yleistä: 90 prosentissa valvotuista yrityksistä löytyi tarkoituksenhakuista väärinkäyttöä.
Ohjaus- ja valvontajohtaja Sanna Savolainen Verohallinnosta sanoo, että valvonnan tulokseen sisältyy sekä ilmoittamattomia tuloja että perusteetta vaadittuja vähennyksiä.
”Ilmoittamattomien tulojen lisäksi olemme valvonnassa löytäneet tapauksia, joissa esimerkiksi arvonlisäveron palautusta on vaadittu perusteettomasti tai osinkojen lähdeverotusta on pyritty kiertämään erilaisin järjestelyin. Arvonlisäverotuksen virheitä paljastui veroilmoitusten valvonnassa 95 miljoonan euron edestä, ja osinkojen lähdeveron kiertämistä koskevat tulokset olivat samaa suuruusluokkaa”, Savolainen kertoo.
”Arvonlisäverotuksen virheet johtuivat esimerkiksi siitä, että asiakasyritykset olivat käyttäneet väärää verokantaa tai ilmoittaneet arvonlisäverottomaksi myyntiä, josta olisi pitänyt ilmoittaa ja maksaa arvonlisävero. Lisäksi osa yrityksistä ilmoittaa jatkuvasti liian suuria tai väärin perustein tehtyjä arvonlisäverovähennysvaatimuksia.”
Yritysten perusteettomasti maksamia verottomia matkakustannusten korvauksia ja päivärahoja löydettiin valvonnassa 1,5 miljoonan euron edestä. Ilmiön vakavuutta kuvaa se, että vaikka Verohallinto ei pysty puuttumaan kaikkiin tapauksiin, yli 90 prosentissa tutkituista yrityksistä löytyy väärinkäytös.
”Verottomia kilometrikorvauksia maksettiin jopa sellaisista matkoista, joita ei ole koskaan tehtykään”, Savolainen kuvailee.
Hän kertoo, että verottomien matkakustannuskorvausten maksaminen matkoista, joita ei ole tapahtunut, on tarkoituksenhakuista ja jatkuva väärinkäytösilmiö erityisesti osakeyhtiöissä.
”Yhtiö maksaa osakkaalle tekaistuja matkakulukorvauksia palkan sijaan, jolloin vältytään palkan sivukuluilta ja verojen maksamiselta. Yrittäjällä on palkansaajaa parempi mahdollisuus maksaa suorituksia perusteettomasti omasta yhtiöstään.”
Verotarkastusten ja valvonnan lisäksi Verohallinto pyrkii ehkäisemään virheitä ja laiminlyöntejä etukäteen. Viime vuonna esimerkiksi lähes 7 000 aloittavaa yrittäjää sai Verohallinnosta henkilökohtaisen puhelun, jossa neuvottiin verovelvollisuuksissa. Ohjaussoittojen lisäksi Verohallinto lähettää ohjausviestejä, joissa muistutetaan muun muassa veroilmoittamisen määräpäivistä.
