
Erityisesti turvallisuusviranomaisten tarpeet nostavat valtion kiinteistöistä vastaavan Senaatti-konsernin investointitarpeen uuteen huippuun vuonna 2026.
Vuonna 2024 Senaatti-konserni käytti kiinteistöinvestointeihin ja rakentamiseen 759 miljoonaa euroa, mikä on lähes kolminkertainen määrä konsernin pidemmän aikavälin keskiarvoon verrattuna. Kaikkiaan konsernin työmaita oli vuoden 2024 lopussa käynnissä 259 eri puolilla Suomea.
Kuluvan vuoden aikana rakennuttamisen määrä kasvaa entisestään ja nousee kaikkien aikojen korkeimmalle tasolle, jopa 850 miljoonaan euroon. Jotta turvallisuusviranomaisten tilatarpeisiin pystytään vastaamaan, vuonna 2026 investoinnit nousisivat noin miljardiin euroon. Vuonna 2026 rakentamisen määrä on korkeimmillaan, minkä jälkeen investointimäärän ennustetaan tasaantuvan ja kääntyvän laskuun.
”Euroopan turvallisuustilanteen vuoksi maanpuolustuksen ja Suomen turvallisuuden takaavien viranomaisten infratarpeet ovat kasvaneet selvästi ja hankkeiden läpivientiaikatauluja on kiristetty. Puolustusbudjettia on kasvatettu ja Puolustusvoimat ja muut keskeiset turvallisuusviranomaiset, kuten Poliisi ja Rajavartiolaitos ovat saaneet rahoituksen uusien tilojen kustannuksiin. Rakennamme nyt enemmän kuin koskaan aiemmin, jotta pystymme vastaamaan näihin tarpeisiin”, Senaatin konsernijohtaja Tuomas Pusa kertoo.
Senaatti-kiinteistöjen suurimpia hankekokonaisuuksia ovat siviiliviranomaisten kriittisimpien tilojen varautumisinvestointiohjelma, poliisitalohankkeet muun muassa Tampereella, Kuopiossa ja Rovaniemellä, Turun vankilan lisärakennus, Rajavartiolaitoksen hankkeet ja valtioneuvoston kortteleiden korjaus- ja rakennushankkeet. Puolustuskiinteistöjen suurimmat investointikokonaisuudet liittyvät Puolustusvoimien strategisten hankkeiden F-35:n ja Laivue 2020:n infraan, suojatilojen modernisointiohjelmaan ja kasarmien peruskorjausohjelmaan.