Kajaaniin tulee yksi Suomen suurimmista datakeskusten hukkalämpöä hyödyntävistä lämpöpumppulaitoksista, ja sen kokonaislämmitysteho on yli 30 megawattia.
Lämpöpumppulaitoksen Loiste lämpö oy:lle toimittaa Caverion oy. Uusi lämpöpumppulaitos sijoittuu Kajaanin Renforsin Rannan yrityspuistossa sijaitsevien datakeskusten yhteyteen, missä datakeskusten palvelinsaleissa syntyvä hukkalämpö otetaan talteen ja hyödynnetään Kajaanin kaukolämpöverkossa.
Datakeskuksissa olevat konesalit ovat hyvä lämmönlähde, koska ne tuottavat lämpöä tasaisesti vuoden ympäri, ja tämä lämpö voidaan valjastaa osaksi kaukolämmitystä. Kajaanin datakeskuksista syntyvällä hukkalämmöllä on tavoitteena kattaa yli 80 prosenttia Kajaanin alueen kaukolämmön vuotuisesta tarpeesta.
Hukkalämmön korottaminen kaukolämpöverkoston edellyttämälle lämpötilatasolle on tehokkainta toteuttaa teollisilla lämpöpumpuilla. Caverionin Loiste lämmölle rakentama lämpöpumppulaitos perustuu ilmastoneutraaliin hiilivetyteknologiaan, ja on kolmen suurimman datakeskusten hukkalämpöä hyödyntävistä lämpöpumppulaitosten joukossa Suomessa.
Laitos valmistuu vaiheittain
Ilmastoneutraaliin hiilivetyteknologiaan perustuva lämpöpumppulaitos suunnitellaan ja toteutetaan vaiheittain. Ensimmäiset kilowatit syötetään Kajaanin kaukolämpöverkkoon toukokuussa 2026, kun laitoksen kaksi moduulia, yhteisteholtaan 12 megawattia, otetaan käyttöön. Loput kolme moduulia, teholtaan yhteensä 18 megawattia, valmistuvat ja käynnistyvät vuoden 2027 aikana.
Laitoksen kokonaispinta-ala on noin 600 neliömetriä. Sen koko on skaalautuva, jolloin kokonaistehoa voidaan edelleen kasvattaa hukkalämpömäärän kasvun mukaan.
Suomen teollisuuden vuosittainen hukkalämpöpotentiaali on arviolta noin 16 terawattituntia. Hukkalämmön korottaminen kaukolämpöverkoston edellyttämälle lämpötilatasolle on tehokkainta toteuttaa teollisilla lämpöpumpuilla, jotka käyttävät luonnollisia kylmäaineita.
EU:ssa on käynnissä murros synteettisten kylmäaineiden käytön rajoittamisessa. Caverion käyttää lämpöpumppulaitoksissaan luonnollisia kylmäaineita, kuten isobutaania, propaania ja ammoniakkia, jotka eivät tuota ympäristöön hiilidioksidipäästöjä edes mahdollisissa kylmäainevuodoissa.
