Kolumni, Elisa Hillgén, toimitusjohtaja, Suomen valoteknillinen seura ry.
Kenties ei sentään valon nopeudella, mutta valaistusalan urani alusta – noin 18 vuoden ajan – olen saanut kertoa ihmisille, miten kiinnostavaa on työskennellä valaistuksen parissa, sillä ”ala on jatkuvassa muutoksessa ja teknologia kehittyy hurjaa vauhtia”.
Mutta onko sittenkään näin? Seuramme arkistoja tutkiessani törmäsin vuoden 2015 Valo-lehteen, jonka kannessa komeili näyttäviä otsikoita valon vaikutuksista hyvinvointiin, älykkäästä ohjauksesta ja virtuaalitodellisuudesta. Kansi olisi voinut olla täysin sama tänä päivänä 10 vuotta myöhemmin, sillä samat asiat puhuttavat valaistusalalla nykyäänkin. Samoin häiriövalosta ja valosaasteesta on puhuttu niin kauan, kuin itse jaksan muistaa. Kuinka ala siis voi olla nopeasti muuttuva ja silti asiat etenevät näin hitaasti?
Heinäkuun alussa CIE:n (The International Commission on Illumination) konferenssissa Wienissä pääsin kurkistamaan tieteellisten tutkijoiden maailmaan. Myös siellä pohdiskelin, miten paljon aikaa näiden tutkimustulosten vieminen käytäntöön todellisuudessa vie.
”Samat asiat puhuttavat valaistusalalla nykyäänkin.
Kuulimme kiinnostavia luentoja muun muassa näkemiseen, tien pinnoitteisiin, rikollisuuden ja valaistuksen korrelaatioon ja paljon muuhun liittyen. Tietoa ja tutkimusta on siis valtavasti, ja välillä vaikuttaakin siltä, että jokainen valaistusalan asiantuntija tietää erittäin hyvin, miten laadukas, ympäristölle mahdollisimman vähän haitallinen, häiriövalon vaikutukset huomioiva ja esteettinen valaistus tulisi toteuttaa, mutta silti asiat eivät aina tunnu toteutuvan ruohonjuuritasolla.
CIE:n ja Suomestakin yhdistyksen työryhmissä mukana olevien asiantuntijoiden kautta tieto onneksi jalkautuu alalle ja muun muassa kansallisiin ja paikallisiin ohjeisiin. Sen lisäksi tarvitaan valaistuksen parissa työskentelevien kesken valtavasti halua ja motivaatiota ottaa uudet innovaatiot, teknologiat ja tutkimustieto hyötykäyttöön.
Tärkeässä roolissa muutoksessa ovat myös valaistusalan yritykset ja valaisinvalmistajat, joilla suurimmalla osalla on uskoakseni aito halu olla mukana muuttamassa maailmaa paremmaksi – ei vain oma kaupallinen etu edellä. Nämä yritykset vievät käytäntöön tutkimuksissa, piloteissa ja yhteisissä pöydissä kerättyä tietoa, mikä jalostuu lopulta suunnittelijoiden työpöytien ja valveutuneiden tilaajien kautta meidän kaikkien käyttämiin tiloihin ja yhteiseen kaupunkikuvaan. Ennemmin tai myöhemmin.
