Haasteina nähdään rakennushankkeiden monimutkaisuus ja vaikeus tehdä hankintapäätöstä hankkeen alkuvaiheessa. Usein älykkäät ratkaisut jätetään suunnitteluvaiheen ulkopuolelle kustannuspaineiden vuoksi.
Schneider Electric Finland oy oli toimeksiantaja LUT-yliopistossa tehdyssä diplomityössä, jossa tarkasteltiin kiinteistönomistajien suhtautumista älyteknologian käyttöön.
Sara Orre haastatteli diplomityötään varten kiinteistöjä omistavien yritysten työntekijöitä, jotka osallistuvat älykkään kiinteistötekniikan hankintaprosessiin. Työssä keskityttiin palvelu-, toimisto-, liike- ja teollisuusrakentamiseen liittyviin kysymyksiin.
Älyteknologian hyödyt ovat tiedossa…
Kaikki diplomityöhön haastatellut kiinteistöalan toimijat tunnistivat rakennusten automaation ja älykkään kiinteistötekniikan vaikuttavan merkittävästi kiinteistön energiatehokkuuteen ja tuovan kustannussäästöjä.
”Haastateltavilla oli positiivisia kokemuksia älykkään tekniikan vaikutuksista kiinteistön käytönaikaisten kustannusten pienentymiseen. Samoin kiinteistön huollon virtaviivaistaminen ja helpottaminen sekä kiinteistön käyttömukavuuden parantaminen koettiin tärkeinä”, Orre kertoo.
”Paine pienentää investointikustannuksia menee lopulta edelle.
Lisäksi investointikustannusten takaisinmaksuaika nähtiin kohtuullisena, sillä älyratkaisujen korostettiin tuovan säästöjä kiinteistön koko elinkaaren aikana. Osa ratkaisuista mahdollisti myös kiinteistöjen osallistumisen kysyntäjoustomarkkinaan, minkä nähtiin voivan tuoda merkittäviä kustannussäästöjä ja potentiaalisesti korvauksia.
”Kiinteistöalaa ohjaa yksittäisten omistajien investointihalukkuuden lisäksi joukko ulkopuolisia vaatimuksia, kuten kansallisen tason lainsäädäntö ja Euroopan unionin säädökset. Tärkeä motivaattori uuden teknologian käyttöönotolle olikin vastaaminen sääntelyyn ja ohjauskeinoihin, kuten EU:n EPBD-direktiiviin ja taksonomiaan”, Orre korostaa.
…mutta ne jäävät kustannusten varjoon
Vaikka älykkään kiinteistöteknologian hyödyt tunnistetaan laajalti, haastateltavat listasivat myös hankintoja hidastavia seikkoja.
Älykkäiden ratkaisujen arvo nähdään usein suunnitteluvaiheessa, mutta paine pienentää investointikustannuksia menee lopulta edelle. Haastateltavat korostivat, että älyjärjestelmien tuomat hyödyt, kustannukset ja säästöt tulisi huomioida selkeämmin suunnitteluvaiheessa.
Uusien ratkaisujen omaksumista hidasti myös osaajapula. Haastateltavat kokivat kiinteistötekniikan kehittyvän nopeasti, vaikka itse rakennusala junnaa paikoillaan. Suunnitteluvaiheessa osaamista on riittävästi, mutta järjestelmään tai käyttäjien osaamiseen liittyvät ongelmat ilmenevät silloin, kun kohde on valmis.
Osajärjestelmien integraatio ei myöskään aina toimi saumattomasti yhteen, jolloin kiinteistötekniikkajärjestelmän käyttö nähtiin vaikeana. Vanhoissa kiinteistöissä aiemmin käytettyjen ja uusien järjestelmien yhteensovittaminen koettiin myös erityisen vaikeaksi.
”Tutkimuksen tulokset tukevat omaa ajatustani siitä, että kiinteistön koko elinkaaren aikaisen energiatehokkuuden arvottaminen on ensiarvoisen tärkeää. Tätä pitäisi painottaa enemmän normina rakennushankkeissa. Elinkaaren aikaisen energiatehokkuuden tulisi olla pakollinen kriteeri rakennushankkeen alussa, sillä se tuottaa merkittäviä käyttökustannussäästöjä”, Schneider Electricin toimitusjohtaja Jani Vahvanen sanoo.
