Soittelin Liitonmiehelle, kun mietittiin yhtiössä ensi vuoden budjettia, jotta mitenkä paljon pitäisi ensi kevään palkkakierrokseen varautua. Tietoa ei ollutkaan olemassa ja tilanne onkin varsin kimurantti. Inflaatio laukkaa ja kaikilla aloilla ihmetellään, kuinka paljon ensi vuodelle pitäisi hinnankorotuksia suunnitella, jos kiinteät kulut merkittävästi kasvavat.
Ainakin meidän firmassa tulot tulevat maksavilta asiakkailta ja jos meinaa urakoista jotain saada käteen, pitää myös asiakkailta laskuttaa tarpeeksi. Ja kun kilpailu pitää huolen siitä, että kukaan ei pääse rahastamaan, onkin tarkkaa peliä, mihin urakkahinnat ensi vuonna asemoituvat. Henkilöstökulujen reipas nousu takaa myös urakoiden ja huollon hinnan nousut. Eivätkä ne palkkakulut ole ainoita nousevia.
”Henkilöstökulujen reipas nousu takaa myös urakoiden ja huollon hinnan nousut.
Samaan päivään mahtui myös toinen palkkakeskustelu, kun käytiin oppilaitoksen edustajien kanssa ajatusten vaihtoa harjoittelupaikoista. Harjoittelupaikkoihin ei ole tunkua, kun pitäisi heti tehdä oppisopimus ja alkaa maksaa palkkaa. Siis ensimmäisen vuoden opiskelijalle, joka ei vielä ole mitenkään tuottava ammattimies.
Kyselin oppilaitoksen herroilta, eikö näille nuorille enää makseta opintotukea, jonka avulla pärjäillään opintojen ajan. Kuulemma maksetaan. Minun näkökulmastani on selvää, että opintoihin kuuluvat harjoittelut ovat työharjoittelua, jos sellainen ylipäänsä pystytään järjestämään. Kerroin myös, että melkoisen varmaa on, että jos huomaamme nuoressa ihan sähkömiehen alkion, kyllä hän alkaa meillä seuraavissa kesätöissä jo palkkaakin tienaamaan.
Taidan lähteä illalla kalaan ja miettiä hetken, millaisilla kuvioilla tässä yrittäjä ensi vuoteen lähtee. Jospa vaikka jokin ajatus syntyisi, sillä näyttäisi siltä, että yhteiskunnalta ei ole ainakaan apua luvassa.
