Talotekniikka on elintärkeä osa kestävää rakentamista, joka tuottaa energia- ja ympäristötehokkaita rakennuksia vuosikymmeniksi.
”Talotekniikka-alan toimijoilla on hyviä ratkaisuja ja järjestelmiä, mutta urakoitsijat tulevat hankkeisiin mukaan niin myöhään, että heidän vaikutusmahdollisuutensa ja järjestelmien välinen integraatio jää melko pieneksi. Alan urakoitsijoiden täytyy saada itselleen takaisin rooli, joka sille kuuluu rakentamisen arvoketjussa”, STULin ja Talotekniikkaliiton hallituksen puheenjohtaja Jarmo Töyräs totesi lokakuussa Helsingissä järjestetyssä Talotekniikka Next -tapahtumassa.
Talotekniikka-alalla on vielä paljon parannettavaa vastuullisuuden osalta. Vastuullisen ja energiatehokkaan rakentamisen keskiössä on elinkaariajattelu. Talotekniikan suunnitteluratkaisuilla ja laitevalinnoilla voidaan merkittävästi laskea rakentamisen elinkaaripäästöjä.
”Monet toimijat tarkastelevat asioita kokonaisvaltaisesti, mutta edelleen on hyvin paljon pelkkää lyhytnäköistä investointikustannuksiin tuijottamista. Toisaalta suunnittelun alussa tehdyt elinkaaren aikaiset vastuullisuusratkaisut eivät riitä, jos hankkeen vastaanotto- ja ylläpitovaiheissa ei varmisteta, että ne eivät vesity matkan varrella”, Sweco Finland oy:n Elinkaari, energia ja ympäristö -yksikön johtaja Jesse Kantola muistutti.
Muuntojoustavat ratkaisut tukevat vastuullista elinkaarirakentamista, kun rakennuksen käyttötarkoituksen muuttuessa ei tarvitse purkaa koko talotekniikkaa, vaan siihen voidaan tehdä pienempiä muutoksia.
Ilmarisen rakennuttajapäällikkö Niina Nurminen esitti, että rakennushankkeissa tuotaisiin selkeämmin esille talotekniikan energiankulutusta ja ylläpitokustannuksia koko elinkaaren ajalta. Edullinen alkuinvestointi voi osoittautua ylläpidon aikana kalliiksi.
Tuotepäästöt syyniin
Granlund oy:n vastuullisuusliiketoiminnan kehitysjohtaja Tytti Bruce-Hyrkäs muistutti, että jokaisella laitteella on hiilijalanjälki. Tuotteen ilmastovaikutuksista kertovassa ympäristöselosteessa (EPD) tulisi hänen mukaansa käyttää karkeiden oletusarvojen sijaan täsmällisiä päästötietoja.
”Olemme Granlundilla kehittäneet EPD-työkalun, jolla voidaan tuottaa luotettavasti ja kustannustehokkaasti isojen tuoteskaalojen ja tuotevaihtoehtojen elinkaarivaikutukset EN-standardin vaatimusten mukaisesti.”
Bruce-Hyrkäs korosti myös materiaalien kierrätettävyyden merkitystä, sillä talotekniikan tuotteissa käytetään hyvinkin päästöintensiivisiä materiaaleja.
”Suomessa on hyviä valmistajia, jotka ovat pystyneet vähentämään tuotteiden ympäristövaikutuksia. Ne eivät kuitenkaan saa markkinaa ratkaisuilleen, jos talotekniikkahankkeiden ohjauksessa ei huomioida näitä vaikutuksia”, Bruce-Hyrkäs totesi.
Konkreettisia laskelmia tavoitteiden seuraamiseksi
Vastuullisuus painaa rakennushankkeiden päätöksenteossa, mutta myös raha ratkaisee.
”Talotekniikkatoimijoita haastetaan tuomaan hankkeisiin lisää tietoa vastuullisen päätöksenteon tueksi. Heitän palloa myös tilaajille ja kiinteistön omistajille siitä, miten valmiita he ovat huomioimaan vastuullisuusasioita päätöksenteon kriteereinä. Vaikka tarjouspyynnöissä on kauniita sanoja vastuullisuudesta, niin loppupeleissä usein raha ratkaisee”, Caverion Suomi oy:n liiketoimintajohtaja Laura Karotie sanoi.
”Vastuullisuus painaa päätöksenteossa, mutta myös raha ratkaisee.
Karotie kirittäisi kestävää ja vastuullista rakentamista pidemmälle aikavälille suunniteltujen tiekarttojen ja konkreettisten laskelmien avulla.
”Jos esimerkiksi olemassa olevasta kiinteistökannasta halutaan hiilineutraali vuoteen 2030 mennessä, tarvitaan suunnitelmia siitä, miten asia kehittyy seuraavien vuosien aikana ja millaisia investointeja se vaatii. Se helpottaa myös budjetointikeskusteluja.”
Jarmo Töyräs nopeuttaisi talotekniikan uudistamista ja parantamista siihen myönnettävien tukien avulla.
”Tuet nopeuttavat liikkeelle lähtöä etenkin asuntorakentamisen ja nykyisen asuntokannan puolella. Energia-avustukset ja kotitalousvähennys laittavat liikkeelle hankkeita, joilla saadaan käyttöön uutta tekniikkaa ja uusia ratkaisuja. Kotitalousvähennystä tulisi laajentaa niin, että kerrostaloasukkaat voisivat teettää sillä yhtä lailla korjauksia kuin omakotitaloasukkaatkin.”
Parempaa osaamista projektinjohtourakoihin
Tavoitehintaiset urakkamuodot ovat yleistyneet talotekniikan aliurakoinnissa. Kiinteistösijoitusyhtiö Hemsön projektikehitysjohtaja Simo Karjalainen ei peitellyt Talotekniikka Next -tapahtumassa pettymystään niiden toteutumiseen.
”Parhaimmillaan talotekniikan projektinjohtourakka on todella hyvä urakkamuoto. Pahimmillaan se on kallis, resursseja vievä, työläs ja riitaisa aliurakka, jossa tilaajalle jää riskien jaossa tyhjä arpa käteen. Urakoitsijan on tuotava projektinjohtourakassa pöytään oma hankinta- ja projektinjohto-osaamisensa, käsitys käytettävästä teknologiasta sekä erinomaiset viestintätaidot.”
Tilaajilta ja pääurakoitsijoilta Karjalainen peräänkuuluttaa osaamista urakoiden hankintaan ja ohjaukseen.
Kiinteistöjen haltijoita hän patistaa tietomallipohjaiseen ylläpitoon, jossa tilatietoon tuodaan automaatiosta esimerkiksi lämpötila-, hiilidioksidi-, ilmankosteus- ja valaistusdataa. Laite- ja tuotetiedot täydentävät ylläpitomallia.
”Kolmiulotteinen malli konkretisoi rakennuksen olosuhteita ja auttaa selvittämään olosuhdeongelmia ja päättelemään niiden syy-seuraussuhteita. Ongelmana on ylläpitomallien jalkauttaminen kentälle, sillä huoltohenkilöstöllä ei ole vielä osaamista niiden käyttöön.”
Vastuullisuus on rakentamisen ytimessä tulevaisuudessa entistä enemmän ja ESG tuo kaikille toimijoille pohdittavaa asioiden parantamiseksi.
”Talotekniikka-alalla on tehty paljon energiankulutuksen vähentämisen eteen, mutta se ei vielä riitä. Talotekniikan tuotteiden valmistus aiheuttaa paljon päästöjä. Tuotevalmistajia kehotan hoitamaan EPD-asiat kuntoon, sillä ilman niitä ei pian ole liiketoimintaa.”
Marjukka Puolakka, teksti
