Vuoden 2024 Sähköurakoitsijapäivät pidettiin 13. – 14.11. hotelli Hilton Kalastajatorpassa Helsingissä. Tummenevien iltojen lomaan synkkyyttä toivat talousennusteet.
”Tilanne rakennusalalla on edelleen hyvin vaikea ja eri osapuolien julkaisemat suhdanne-ennusteet ovat toisistaan merkittävästi poikkeavia. Valtiovarainministeriön ja ETLAn ennusteet ovat positiivissävytteisiä, kun taas Rakennusteollisuuden ja STULin, yhdessä LVI-TU:n ja NSS:n kanssa, tekemän suhdannekyselyn tulokset ovat edelleen selkeästi pessimistisempiä, eikä merkittävää muutosta ole vielä tapahtunut ja valitettavasti jonkin aikaa joudumme markkinan piristymistä vielä odottamaankin”, Sähkö- ja teleurakoitsijat STUL ry:n puheenjohtaja Jarmo Töyräs totesi avauspuheenvuorossaan.
”Taloustilanne alalla on siis haastava ja se varmasti luo painetta myös työmarkkinoille. Toivottavasti myös työntekijäpuolella ymmärretään tilanteen vakavuus ja palkankorotuksissa sekä muissa mahdollisissa muutosvaatimuksissa pysytään maltillisella linjalla. Yritysten talous on monissa yrityksissä jo nyt todella tiukoilla, mistä kertoo karua kieltään useat uutiset alamme yritysten konkursseista. Nyt, jos koskaan, todella tarvitaan yhteen hiileen puhaltamista myös alan työmarkkinaneuvotteluissa”, Töyräs esitti.
Rakentamisen taso jää lähivuosina totutusta
Korkotaso on aikaisempaa korkeampi eikä Suomen talous ole voimakkaampaa toipumista tukevalla uralla. Heikoin suhdanne jää taakse, mutta toipuminen pysyy hitaana. Talouden heikkous ei vielä mahdollista rakentamisen käännettä, sillä Suomen talouden keskeiset indikaattorit ovat pakkasella. Näin luetteli Rakennusteollisuus RT ry:n pääekonomisti Jouni Vihmo faktoja talouden tilasta ja sen vaikutuksesta rakentamiseen.
Kaiken kaikkiaan rakentamisen näkymä vuosille 2024-25 ei mairittele: vaikka kasvua syntyykin, muutos on poikkeuksellisen hidasta.
Asuntomarkkinoiden toipumiselle on kuitenkin olemassa edellytykset, kun korkoelvytys alkaa kohta näkymään Suomessa. Silloin vanhojen asuntojen kaupan nousujohde saa jatkoa.
Asuntotuotanto pysyy silti kanveesissa vielä ensi vuonnakin, kun vapaarahoitteinen tuotanto ei toivu merkittävästi ja tuettu asuntotuotanto puolittuu.
Muussa kuin asuntorakentamisessa näkymä on vaisu. Toipuminen vauhdittuu vasta kansainvälisten markkinoiden piristyessä ja ulkomaisten sijoittajien kiinnostuksen kohdistuessa taas Suomeen.
Korjausrakentamisessa supistuminen on jatkunut odotuksia voimakkaampana. Taloudellisten taustatekijöiden parantuminen nostaa näkymää jo loppuvuonna. Ensi vuodelle on luvassa vaisua kasvua. 2020-luku on ollut poikkeuksellisen tahmea etenkin korjausrakentamiselle, joka on supistunut kuluneen viiden vuosineljänneksen ajan.
Maa- ja vesirakentamisessa supistuminen jatkuu vielä tämän vuoden. Ensimmäistä kertaa kolmeen vuoteen ensi vuonna päästään kasvuun, joka jatkuu geopolitiikan ja energiamurroksen vetämänä.
Tilastokeskuksen ja RT:n syyskuisen ennusteen mukaan rakentaminen yhteensä vähenee tänä vuonna seitsemän prosenttia ja lisääntyy ensi vuonna neljä prosenttia.
Tulevaisuuden kehitykseen voi Vihmon mukaan vaikuttaa vielä vieras havainto tavanomaisten odotusten ulkopuolelta. Se ei ole ennustettava, sillä on valtava vaikutus markkinoihin ja osaamme kehitellä sille vasta jälkikäteen selityksen.
”Siitä, mitä et tiedä, tulee paljon olennaisempaa kuin siitä, mitä tiedät”, Vihmo kiteytti.
Aurinkosähkön asennus katoille pakolliseksi
Tampereen yliopiston sähkövoimatekniikan professori Pertti Järventausta muistutti esityksessään meneillään olevasta sähköenergiajärjestelmän kehityksestä.
”Energiamurros muuttaa sähkön käyttäjien roolia kulutusjoustoja tarjoaviksi aktiivisiksi toimijoiksi uusiutuvan tuuli- ja aurinkoenergian tuotannon lisääntyessä. Tämä merkitsee myös uudenlaista toiminnallisuutta sähkön käyttöpaikoilla liittyen muun muassa hintaohjattuun kulutukseen, asiakkaiden omaan pientuotantoon, akkuvarastoihin ja sähköautojen lataukseen. Yhtenä esimerkkinä asiakkaiden roolin muutoksesta on Euroopasta direktiivien myötä myös Suomeen rantautuvat energiayhteisöt.”
Järventausta kertoi, että EU ja jäsenvaltiot pyrkivät yhdessä perustamaan vähintään yhden uusiutuviin energialähteisiin perustuvan energiayhteisön jokaiseen yli 10 000 asukkaan kuntaan vuoteen 2025 mennessä.
Sähköenergiajärjestelmän kulutusjoustot tuovat vielä lisää liiketoimintaa sähköurakointiin, kun EU aikoo tehdä kattoaurinkosähköjärjestelmien asennuksen pakolliseksi vuoteen 2029 mennessä kaikissa uusissa asuinrakennuksissa. Siksi jäsenvaltioiden olisi luotava kattoaurinkosähköjärjestelmille, myös energian varastointiin ja lämpöpumppuihin yhdistetyille järjestelmille, vankat tukikehykset, jotka perustuvat ennustettavissa oleviin alle 10 vuoden takaisinmaksuaikoihin.
Lisäksi jäsenvaltioiden olisi sisällytettävä kansallisiin strategiasuunnitelmiin kannustimia maatalouden ja aurinkoenergian yhdistäville hankkeille ja kannustettava asentamaan energianvarastointilaitteita, joilla täydennetään hajautettuja uusiutuvan energian järjestelmiä.
Varautumisfoorumi on luotava välittäjäksi
Kenraalimajuri (evp) Kim Mattsson esitteli Suomen turvallisuuspoliittista tilannekuvaa sekä julkisen ja yksityisen sektorin huoltovarmuusyhteistyön tilaa ja kehittämistarpeita.
”Huoltovarmuustoimijoille tehdyn selvitystyön mukaan Suomessa on kansallisesti sisäistetty, kansainvälisesti arvostettu varautumis- ja huoltovarmuusjärjestelmä osana toimivaa kokonaisturvallisuuskonseptia”, hän kertoi.
Sitli kehitysehdotuksia yhteistyön parantamiseksi tarvitaan. Mattsson korosti, että huoltovarmuutta tavoitteineen tulee kehittää parlamentaarisesti, kuten jo huoltovarmuusselonteolla osoitettiin.
Hallitusohjelman kirjauksissa on useita varautumista ja huoltovarmuutta parantavia toimenpiteitä, joiden valmistelu etenee rinnakkain eri aikasykleillä. Useita tarkasteluja ja toimenpideajatuksia tarvittavista hallitusohjelmakirjauksista tehdään kuitenkin osittain irrallisina. Mattsonin mukaan poikkihallinnollinen lopputulema ja lainsäädännöllinen pitävyys on varmistettava, sillä muuten tulokset ovat sekaannuttavia ja osin toteuttamiskelvottomia.
”Valtion johdon, poliittisten päättäjien ja huoltovarmuustoimijoiden välille on luotava varautumisfoorumi. Yksi vaihtoehto voisi olla kehittää huoltovarmuusneuvoston toimintaa mainittuun suuntaan”, Mattsson ehdotti.
Merkittäviä kehitystarpeita liittyy tiedonkulkuun Huoltovarmuuskeskuksen (HVK), poolien ja yritysten välillä. Huoltovarmuuskriittiset yritykset toivovat parannusta tilannekuvaviestinnän nopeuteen, avoimuuteen sekä sen kaksisuuntaisuuteen. Yritykset tuottavat tietoa HKV:lle, mutta odottavat vastavuoroisesti viranomaisten tuottamaa analyysiä.
”Yritysten tiedontarpeisiin on tärkeää kyetä tulevaisuudessa vastaamaan paremmin. Tämä kuitenkin edellyttää täsmennyksiä välitettävän tiedon turvaluokituksiin, osapuolten turvallisuusselvityksiin sekä tekniseen tietoturvaan. Työsuhteisiin liittyviin valtuuksiin tarvitaan tarkennuksia”, Mattsson totesi.
Yritykset kaipaavat jatkuvuudenhallintaan yhteistyörakenteita, tiedon jakamista, ohjeita, työkaluja, selvityksiä, selkeitä tuotantovarauksia, koulutusta ja harjoituksia. Mitä pienemmistä yrityksistä on kyse, sitä enemmän ne tarvitsevat tukea jatkuvuuden suunnitteluun. Yhä enemmän huomiota tarvitaan kokonaisten arvoketjujen resilienssin turvaamiseen.
Ari Uusitalo, teksti
