Tekoälyn käyttöä pidetään pk-yrityksissä edelleen tärkeimpänä tulevaisuuden taitona. Kiire ja taloudellisen tuen puute ovat suurimmat osaamisen kehittämisen esteet.
Alle kymmenen miljoonan euron liikevaihtoa tekevissä yrityksissä koetaan vahvasti, että työelämässä tarvitaan uudenlaista osaamista seuraavan viiden vuoden aikana.
Yhteensä 85 prosenttia vastaajista pitää osaamistarpeiden muutosta erittäin tai melko varmana. Vaikka tarve on suuri, vain hiukan yli puolet eli 52 prosenttia vastaajista kokee mahdollisuutensa kehittää osaamistaan vähintään melko hyviksi.
Tulokset selviävät koulutus- ja tapahtumajärjestäjä Professio Group oy:n ja Taloustutkimus oy:n nyt toista kertaa tekemästä laajasta ”Työelämän tulevaisuuden taidot” -kyselytutkimuksesta.
Resilienssi nousee
Pyydettäessä valitsemaan 3–5 tärkeintä tulevaisuuden työelämätaitoa, tekoälyn käyttö ja soveltaminen on, samoin kuin viime vuonna, edelleen selvästi tärkein taito 64 prosentin mielestä vastaajista.
Tekoälyn jälkeen kolme seuraavaksi tärkeintä taitoa ovat tietoturvaan ja tietosuojaan liittyvä osaaminen (36 %) sekä ihmisten johtamistaidot (35 %).
”Digilukutaidon merkitys on noussut edellisvuodesta erittäin jyrkästi.
Erityisen huomionarvoinen muutos on resilienssin, joustavuuden ja ketteryyden nouseva merkitys, jonka tärkeäksi nostaa 34 prosenttia vastaajista. Erityisesti 2–9,9 miljoonan euron liikevaihtoluokassa resilienssin tärkeys on noussut edellisvuoteen nähden.
Digilukutaito otti jättiharppauksen
Kolme neljästä eli 76 prosenttia vastaajista on sitä mieltä, että teknologinen kehitys, kuten tekoäly ja automaatio, korostaa eniten kriittisen ajattelun merkityksen kasvua. Luku on korkea molemmissa pienissä liikevaihtoluokissa, mutta 2–9,9 miljoonan euron luokassa muutos edellisvuodesta on huomattava, +8 prosenttiyksikköä.
Toiseksi eniten teknologian koetaan lisänneen tarvetta digitaaliseen lukutaitoon (59 %). Erityisesti alle kahden miljoonan euron luokassa digilukutaidon merkitys on noussut edellisvuodesta erittäin jyrkästi, +15 prosenttiyksikköä. Tietoturvaosaamisen korostumisen teknologian vaikutuksesta mainitsee 57 prosenttia.
Jatkuvan oppimisen ja sopeutumiskyvyn tärkeys (43 %) sekä uusien teknologioiden omaksumisen tarve (43 %) ovat myös tärkeässä roolissa.
Kiire on ykköseste, rahan puute toisena
Osaamisen kehittämisen esteet ovat pienissä yrityksissä samankaltaiset kuin muuallakin. Suurin este on edelleen ajan puute ja kiire työssä (56 %). Erityisesti 2–9,9 miljoonan euron luokassa kiireen merkitys on kasvanut (+7 prosenttiyksikköä).
Toiseksi suurin este on työnantajan taloudellisen tuen puute (32 %). Sen osuus on noussut 2–9,9 miljoonan euron luokassa +5 prosenttiyksikköä, mikä korostaa taloudellisen tuen tarpeen kasvua pienemmissä yrityksissä.
Johtavassa asemassa olevista pienten yritysten edustajista lähes puolet onkin sitä mieltä, että valtion tulisi tukea niitä organisaatioita, jotka kouluttavat henkilöstöään. Erityisesti alle kahden miljoonan euron liikevaihtoluokassa kannatus valtion tuelle on noussut erittäin merkittävästi, +18 prosenttiyksikköä, mikä alleviivaa kaikkein pienimpien yritysten kokemaa resurssipulaa osaamisen ylläpitämisessä.
Kouluttautumista motivoi eniten halu kehittää osaamista ja pysyä ajan tasalla (71 %). Halu suoriutua työtehtävistä mahdollisimman hyvin motivoi 53 prosenttia vastaajista.
Tietoturvahuolet hidastavat tekoälyn hyödyntämistä
Tekoäly on muuttanut omaa työtä merkittävästi tai jonkin verran 41 prosentilla vastaajista viimeisen 12 kuukauden aikana, mikä on hieman alle kaikkien vastaajien keskiarvon. Kuusi kymmenestä vastaajasta kokee, että tekoäly ei ole muuttanut työtä juuri lainkaan tai ollenkaan.
Pienissä yrityksissä tekoälyn hyödyntämisen suurimmat esteet ovat tietoturva- ja tietosuojahuolet (34 %), osaamisen puute (32 %) ja ajan puute (27 %).
Työelämän jatkuva murros koetaan edelleen enemmän mahdollisuutena (45 % vastaajista) kuin stressitekijänä (36 %). Asenne on kuitenkin jonkin verran heikentynyt viime vuodesta.
Tutkimuksen tiedonkeruun ajankohta oli 2.–15.3. Tutkimukseen osallistui yhteensä 1 640 vastaajaa eri toimialoilta ja eri puolilta Suomea. Pk-yrityksissä työskenteleviä niistä oli 247. Vertailussa käytetyt tiedot ovat ”Työelämän tulevaisuuden taidot 2025” -tutkimuksesta.
