Kolumni, Sähkömaailman toimittaja Mikko Arvinen.
Kirjoitus on julkaistu alun perin Sähkö & Rakentaminen -lehden vuoden 2017 numerossa, julkaisemme sen uudelleen aiheen ajankohtaisuuden takia.
Kiinteistöautomaatiojärjestelmät ja kiinteistöjen ohjaustoiminnot ovat kehittyneet valtavasti muutaman viime vuoden aikana. Valaistuksen ja lämmityksen etäohjaus on jo arkipäivää ja esimerkiksi valvontajärjestelmät ovat siirtyneet jo ajat sitten verkon pilvipalveluihin.
Tämä parantaa valtavasti kiinteistönhallinnan tehokkuutta ja lisää toimiessaan kiinteistöjen käyttäjien mukavuutta ja arjen vaivattomuutta. Suurin osa laitteistoista alkaa vaikuttaa nykyisin jo niin varmatoimisilta, luotettavilta ja yksinkertaisilta, että niiden toimintaan on helppo luottaa.
Näin ei kuitenkaan saa tehdä.
Kiinteistöautomaatiojärjestelmän toimivuutta poikkeusolosuhteissa on helppo testata tavallisen työviikon aikana estämällä ensiksi järjestelmän nettiyhteyksien toiminta pariksi päiväksi ja sammuttamalla tämän jälkeen järjestelmää ohjaavat tietokoneet. Jos valot palavat, lämmitys toimii ja ihmiset pääsevät kulkemaan ovista vielä tämänkin jälkeen, voi kaiken odottaa toimivan kohtalaisen hyvin myös todellisissa poikkeustilanteissa.
Nykyihmisestä ajatus tietokoneen sammuttamisesta saattaa kuulostaa täysin järjettömältä, mutta jos asiat alkavat mennä maassa pahasti pieleen, saattavat koneet lakata toimimasta hyvinkin nopeasti. Laajamittaisen verkkohyökkäyksen tai tiedonsiirtoverkkojen sabotoinnin jälkeen on kuitenkin mukavampaa jos valot palavat ja lämmitys pelaa, vaikka kännykkä ei enää toimisikaan.
Kaikkia järjestelmiä ei tarvitse rakentaa pomminvarmoiksi, mutta käsikäyttömahdollisuus kannattaa pitää mukana kaikissa kiinteistön ohjaustoiminnoissa. Kriittiset järjestelmät on hyvä varmistaa niin akuilla kuin rinnakkaisilla tiedonsiirtoyhteyksilläkin. Kaikkia kytkimiä ei kannata laittaa samaan purkkiin, eikä kaikkia purkkeja samalle hyllylle.
Mikko Arvinen
Kirjoittaja on Sähkömaailman toimittaja.
