Maanomistajat saavat juuri voimaan tulleen lain muutoksen myötä neljäsosan suuremman korvauksen, jos heidän metsäänsä tai maataan lunastetaan yhteiskunnan kehittämiseksi.
Maanmittauslaitoksen maanmittausinsinöörin vetämä lunastustoimikunta vastaa lunastuskorvausten määräämisestä Suomessa lunastajan ja maanomistajan välisessä prosessissa, lunastustoimituksessa.
Lunastajat, kuten valtio, kunnat ja yritykset, maksavat 1.8. voimaan tulleen lunastuslain muutoksen myötä maanomistajille markkina-arvoon perustuvan täyden korvauksen lisäksi 25 prosenttia.
Lunastuslakiin tehtiin muitakin, pienempiä muutoksia.
Jos lunastuskorvaus koskee asunto- tai ammattiomaisuutta, pitää lunastustoimikunnan korvauksia määrätessä varmistaa, että korvaussumma riittää vastaavan omaisuuden hankkimiseksi menetetyn omaisuuden tilalle.
25 prosentin korotus koskee kohteen, eli esimerkiksi menetetyn maa-alueen korvaamista ja haitan, kuten melun tai maisemahaitan korvaamista. Markkinahintaan ilman korotuskerrointa korvataan vahingot, kuten aidan hajoaminen ja edunvalvontakustannukset, kuten juristipalkkiot.
Lunastuslain muutoksessa selkiytettiin nyt myös termejä. Lain edellisessä versiossa 1970-luvulta peräisin ollut termi ”käypä hinta” korvattiin nyt selkeämmällä termillä ”markkina-arvo”.
Myös erittäin harvoin käytännössä sovellettu, mutta periaatteellisesti ongelmallinen ns. arvonleikkaussäännös poistettiin laista.
Lunastajia ovat usein valtio, kunnat sekä sähkö- ja maakaasuverkkoyhtiöt. Ne lunastavat alueita tai alueiden käyttöoikeuksia luonnonsuojelualuetta, maantietä, talojen rakentamista tai voimalinjaa varten. Valtioneuvosto myöntää lunastuslupia valtakunnalliseen infrastruktuuriin tai laajoihin yleisiin tarpeisiin.
