Opinnäytetyössä syntyi Excel-ohjelmaa hyödyntävä työkalu, joka pystyy mallintamaan sähköurakointimarkkinan muutosta tulevana 1 – 2 vuotena.
Metropolia-ammattikorkeakoulussa opiskelleen Sampo Kivelän opinnäytetyö ”Sähköurakointimarkkinan kehitysennuste Suomessa” tarkasteli nimensä mukaisesti Suomen sähköurakointimarkkinan lähitulevaisuuden näkymiä, mutta enintään pari vuotta eteenpäin.
”Aikajänne perustuu siihen, että ennusteen tekeminen pidemmälle aikavälille vaatii jo isompaa seurantaa ja useamman asian huomioonottamista: esimerkiksi vihreän siirtymän lisääntyminen, maailman tilanne yleisesti sekä korkotason ja tarvikkeiden hintojen muutokset. Työtä erityisesti luotettavan ennusteen tekemisessä on paljon ja se vaatii aikaa, ihmisiä ja rahaa”, Kivelä perustelee.
Hän kertoo, että idea opinnäytetyöhön tuli STULin tarpeesta saada tietoa siitä, miten sähköurakointimarkkina kehittyy tulevina vuosina. Alan eräänlaisena suunnannäyttäjänä aihe koettiin tarpeelliseksi. Prosessi kokonaisuudessaan kesti noin vuoden.
Luotettavan datan löytäminen oli vaikeinta
Kivelä keskittyi työssään analysoimaan asuin-, liike- ja toimitilarakentamisen sekä julkisen rakentamisen kehitystä sähköistyksen näkökulmasta. Hän keräsi tietoa sähköurakointimarkkinan tilastoista ja alan asiantuntijoilta ja loi sen pohjalta Excel-taulukkolaskentaohjelmaa hyödyntävän työkalun sähköurakointimarkkinan kehityksen mallintamiseen.
”Vaikeinta oli saada tarpeeksi luotettavaa pohjaa ja dataa.
”Vaikeinta oli saada tarpeeksi luotettavaa pohjaa ja dataa, jota hyödyntää työssä. Julkisesti saatavilla olevan datan määrä on vähäinen, eikä siitä ollut juurikaan hyötyä tässä työssä. Suurin työ olikin kerätä dataa ja pohtia, miten sitä saadaan hyödynnettyä taulukkolaskentaohjelmassa. STULin ja sen verkostojen avusta oli paljon hyötyä työn edistämisessä.”
Amplit oy:ltä Kivelä sai tiedoston, josta pystyi seuraamaan sähköurakoinnin aktiivisuutta euroissa mitattuna erityyppisten rakennushankkeiden aikana. LSK-talotekniikka oy:ltä puolestaan hän sai arvion siitä, että sähköurakoinnin osuus rakentamisen kokonaishinnasta on 10 – 20 prosenttia. Tilastokeskukselta Kivelä hankki vuodeksi palvelun, josta pystyy seuraamaan kuukausikohtaisesti rakennushankkeiden kustannuksia.
Mikä sitten on kyseisen työkalun luotettavuustaso ja virhemarginaali? ”Ennustemallin virhemarginaalia ei ole tarkasti arvioitu, sillä kyse ei ole otantaan perustuvasta kysely- tai mittaustutkimuksesta. Käytetyn datan perusteella mallin luotettavuus on kohtuullinen. Luotettavuutta voi arvioida kuitenkin vertaamalla mallin tuloksia toteutuneeseen dataan”, Kivelä vastaa.
Valmista opinnäytetyötä voivat hyödyntää eri sähköalan järjestöt ja liitot. Ennuste auttaa seuraamaan alan suhdannekehitystä. Järjestöt voivat käyttää mallia viestiessään työmarkkinatilanteesta tai koulutustarpeista.
Ari Uusitalo, teksti ja kuva
