Hotelli Tornin peruskorjauksessa kunnioitetaan perinteitä

Hotelli Tornin peruskorjauksen sähköurakoitsijana toimivan LSK Talotekniikka oy:n Markus Lammensalon ja Juhani Auvisen mukaan suuressa kohteessa sähkötyöt etenevät vaiheittain pieninä kokonaisuuksina. Kuva Alejandro Lorenzo.
Hotelli Tornin peruskorjauksen sähköurakoitsijana toimivan LSK Talotekniikka oy:n Markus Lammensalon ja Juhani Auvisen mukaan suuressa kohteessa sähkötyöt etenevät vaiheittain pieninä kokonaisuuksina. Kuva Alejandro Lorenzo.

Helsingin Hotelli Tornissa ovat viihtyneet niin valtiovieraat kuin viihdemaailman tähdetkin. Nyt ainutlaatuinen hotelli- ja ravintolakokonaisuus uusitaan kokonaan kantavaa runkoa ja julkisivua lukuun ottamatta aina huipulle asti.

Vankkoja rakenteita, arkkitehtuurin aarteita ja mukava miljöö – mutta myös heinää välipohjissa ja vähitellen vanhentunutta tekniikkaa.

Helsingin ydinkeskustassa sijaitsevaan hotelli Torniin on kerrostunut vuosikymmenten varrella kaikenlaista. Hotelli koostuu kahdesta osasta. Tunnetumpi niistä on hotelliksi vuonna 1931 valmistunut pilvenpiirtäjämäinen rakennus.

Sittemmin hotelliin liitettiin viereinen jugendtyylinen, Kyllikki-niminen, rakennus, joka oli 1890-luvulla tehty asuintaloksi. Torni-rakennuksen bruttoala on 6 740 brm2, Kyllikki-rakennuksen 2 995 brm2.

Rakennus myllätään kellarista kattoon

Remontissa isoimmista kokonaisuuksista vain kantava runko ja julkisivu säilyvät lähes ennallaan. Maanpinnan alapuolelle tehdään salaojitus ja tehokkaat maanvastaiset rakenteet. Kellarikerrokseen rakennetaan kylpylätilat ja kuntosali.

Kaikissa kerroksissa uusitaan putkistot, ilmastointi, valaistus, tietotekniikka ja sisustus. Valtaosa huoneiden ikkunoista kunnostetaan, loput uusitaan. Kantavia seiniä sekä vahvistetaan että puhkotaan talotekniikkaa varten. Julkisivua ehostetaan pienin rappauskorjauksin ja julkisivuvalaistuksen keinoin. Lähes joka ikkunan yhteyteen asennetaan ylöspäin valaiseva ledivalolista. Pisteeksi I:n päälle vielä vesikattokin uusitaan.

Tornin omistaa Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma. Yhtiön rakennuttajapäällikkö Tommi Metsälä luonnehtii peruskorjausta kiintoisaksi, monipuoliseksi ja haastavaksi.

– Onhan kyseessä Suomen ja Helsingin historiaan keskeisesti kuuluva kokonaisuus. Hankkeessa yhdistyvät vaativa korjausrakentaminen ja rakentaminen kaupungin keskustassa.

Hotelli Tornin peruskorjauksessa yhdistyvät vaativa korjausrakentaminen ja rakentaminen kaupungin keskustassa.
Hotelli Tornin peruskorjauksessa yhdistyvät vaativa korjausrakentaminen ja rakentaminen kaupungin keskustassa.

Tornin julkisivut olivat melko hyvässä kunnossa, mutta sisäpuoli ja rakenteisiin kätkeytyvä talotekniikka kaipasivat perusteellista uudistamista.

– Teemme peruskorjausta hyvässä yhteisymmärryksessä ja vuoropuhelussa Museoviraston kanssa, vaikka kohteella ei olekaan virallista suojelumääräystä.

Haahtelan projektipäällikkö Sami Toivosen mukaan nykyaikaisen talotekniikan mahduttaminen arvokkaaseen kiinteistökokonaisuuteen täytyy suunnitella taiten, sillä tila on kortilla.

– Vanhan rakennuksen raamit ja vaihtelevat huonekoot aiheuttavat sen, että lähes jokainen huone on erilainen taloteknisiltä reitityksiltään, Toivonen kertoo.

3D-mallinnettu kohde

Remontti valmistuu vuoden 2021 loppuun mennessä. Kuva Sokotel oy.
Remontti valmistuu vuoden 2021 loppuun mennessä. Kuva Sokotel oy.

Ennen remontin aloittamista Tornista laadittiin täysimuotoinen 3D-mallinnos. Uuden laserkeilauskierroksen jälkeen on pidetty lukuisia yhteensovituspalavereja ja katselmuksia, jotta tietomalli on saatu vastamaan työmaan todellista tilannetta.

Peruskorjaus toteutetaan Haahtela-mallilla. Projektinjohtajana ja päätoteuttajana toimiva Haahtela vastaa myös hankintatehtävistä sekä valmistelee urakkasopimukset tilaajalle allekirjoitettaviksi.

Rakennustyöt teetetään noin 50 osaurakoitsijalla, jotka ovat suorassa sopimussuhteessa hankkeen tilaajaan eli Varmaan. Yhteinen logistiikkaurakoitsija huolehtii kaikkien osaurakoitsijoiden käyttämästä logistiikan välivarastoinnista sekä materiaalien siirrosta työmaalle ja työmaan sisällä.

Tommi Metsälän mukaan kustannusaikatauluohjaukseen perustuvaa toimintamalli reagoi ketterästi yllätyksiin, joita tällaisessa hankkeessa aina ilmenee. Sami Toivosen mukaan purkutöiden aikana esimerkiksi huomattiin, ettei kaikista vuosikymmenten aikana tehdyistä muutoksista ja korjaustoimenpiteistä löydy dokumentteja.

– Hotellin vielä toimiessa hanketta varten teetettiin korjaustarveselvityksiä, kuntotutkimuksia ja alustavia rakenteiden laserkeilauksia. Runko- ja välipohjarakenteiden vanhat toteutukset sekä rakenteiden tarkat sijainnit ja mitat ovat kuitenkin lopullisesti selvinneet vasta purkutöiden ja välipohjien avaamisen edetessä, Toivonen selittää.

Työvaiheet limittyvät isossa kohteessa

Kyllikki-rakennuksen kylpyhuoneissa kytkimien ja pistorasioiden paikat katsottiin sähkökuvien sijaan sisustussuunnitelmista. Span puolella suihkutilojen lattialämmitys ja sen ylösnousu piti saada oikealle kohdalle tulevan rakenteen sisälle, mutta etäisyyksiä ei voinut mitata mistään. Kun seinät ja muut ympäröivät rakenteet puuttuivat, kohdistus tukeutui mittamiesten lattiaan maalaamiin merkkeihin.

Työvaiheet isossa kohteessa limittyvät ja etenevät ylipäänsä eritahtisesti. Jossakin jo laatoitetaan uusia kylpyhuoneita, toisaalla vasta puretaan väliseiniä. Parhaillaan peruskorjauksessa on meneillään sisävalmistusvaihe. Valmiiksi koko hanke saadaan loppuvuodesta 2021.

Myös sähkötyöt etenevät vaiheittain pieninä kokonaisuuksina. Aluksi sähkötöitä teki tarpeen mukaan yhdestä viiteen LSK Talotekniikka oy:n ja Sähköpalvelu Rame oy:n asentajaa, keväämmällä kiivaimmassa vaiheessa heidän määränsä tuplaantuu.

Tavallisella työmaalla sähkösuunnittelu saadaan valmiiksi hyvissä ajoin ennen rakennustöiden alkamista. Hotelli Tornissa suunnitelmia on pitänyt päivittää töiden edetessä.

– Meillä ei aina ole valmiita kuvia, kun sähkötyöt alkavat jossain tietyssä paikassa. Suunnitelmat ja toteutusten yksityiskohdat elävät paljastuneiden rakenteiden ja niiden vaatimien ratkaisujen mukaan, LSK Talotekniikan projektinhoitaja Markus Lammensalo kertoo.

Rakenteita on roilotettu kilometrikaupalla

Tornissakin talotekniikan toteuttajat kilpailevat tilasta samoilla reiteillä.

– Suuri kynnys on ylitetty, kun saamme sähkökaapelit hotellihuoneiden ovelle asti. Näin siitäkin huolimatta, että hotellissa on 25 erityyppistä huonetta, joista jokaiseen tulee kytkimiä, pistorasioita, valaisimia sekä tieto- ja turvateknisiä järjestelmiä, mainitsee LSK:n hankintapäällikkö Juhani Auvinen.

Lisäksi hotelliin asennetaan keskitetty ilmanvaihto ja huonekohtaisin konvektorein varustettu jäähdytys. Huoneissa johdotukset putkineen roilotetaan vanhoihin kiviseiniin sekä piilotetaan alakattoihin ja uusiin väliseiniin.

Kyllikki-rakennuksen kaunista porraskäytävä saa hellävaraisen käsittelyn.

Erityisen hellävaroen käsitellään Kyllikki-rakennuksen kaunista porraskäytävää. Siellä ei saa mitään roilottaa eikä mihinkään koskea ilman arkkitehdin lupaa. Vanhojen seinävalaisimien kohdalle on vedetty uudet johdot hyödyntämällä entisiä reittejä. Uusien poistumistievalojen johdotus tuodaan huomaamattomasti kattopalkin alapintaa pitkin.

Hotellihuoneen väliseinään sähköjohtoja ja pistorasioita paikoilleen asentavan Sähköpalvelu Ramen yrittäjä Raimo Muttosen ja Markus Lammensalon mukaan erikoiseksi Tornin työmaata ei tee asennustyö, vaan kohteen suuruus ja monimuotoisuus.

– Huoneita on paljon. Jos jokin työkalu tai tarvike unohtuu yhteen huoneeseen, siitä saattaa seurata pitkä kävelylenkki, Muttonen ja Lammensalo kertovat.

Sähköpääkeskus ullakolla

Kyllikki-rakennuksen sähköpääkeskus ja ilmanvaihtokonehuone sijaitsevat ullakolla. Torni-rakennuksen talotekninen sydän kätkeytyy kellarikerrokseen. Siellä sijaitsevat muun muassa muuntaja, pääsähkökeskus ja lämmönjakohuone.

Työmaavaiheen aikana vanha pääsähkökeskus huolehtii sähkönsaannista. Valmiissa hotellissa sen rinnalla toimii uusi 1 000 ampeerin pääsähkökeskus, jonka kiskosilta yhdistää vanhaan keskukseen. Lisäksi sähkötilaan tulevat useiden turvajärjestelmien pääkeskukset.

Kohteen sähkösuunnittelijan toimii Insinööritoimisto Thelec oy, automaatiosuunnittelijana Sweco Talotekniikka oy ja automaatiourakoitsijana Fidelix oy.

Hienosta historiasta uuteen nousuun

Tyylillisesti art decoa ja funkkista yhdistävä hotelli Torni oli Helsingin korkein rakennus valmistuessaan vuonna 1931. 69,5 metriä korkeaan, 13-kerroksiseen hotelliin rakennettiin 100 huonetta, joista 40:ssä oli omat kylpyhuoneet. Loppujen hotellivieraiden ajateltiin käyvän kylpemässä viereisessä Yrjönkadun uimahallissa.

Hotelli Tornin huipulle avattiin vuonna 1951 Ateljee Bar. Sen yhteydessä sijaitse Suomen ehkä kuuluisin naisten vessa, jonka pytyltä avautuu upea näköala Helsinkiin.
Kuva Pasi Autio, Lehtikuva.
Hotelli Tornin huipulle avattiin vuonna 1951 Ateljee Bar. Sen yhteydessä sijaitse Suomen ehkä kuuluisin naisten vessa, jonka pytyltä avautuu upea näköala Helsinkiin. Kuva Pasi Autio, Lehtikuva.

Tarinan mukaan Tornin huipulle rakennettiin kulkuyhteys saksalaisen Graf Zeppelin -ilmalaivan telakoitumista varten. Ajatus oli, että ilmalaiva voisi laskeutua katolle ja sen matkustajat siirtyä tikapuita pitkin hotelliin cocktailille. Ilmalaiva ei koskaan laskeutunut Torniin, mutta kulkuaukko näkyi pitkään Ateljee Barin katossa.

Hotelli Torni vuokrattiin Helsingin Osuuskaupalle vuonna 1972, ja nykyään sitä operoi Sokotel oy. Yrityksen toimitusjohtaja Jarkko Härmälä on ylpeä hotellin historiasta.

– Torni on Helsingin maamerkki ja eräänlainen itsenäisyyden symboli, jonka kaikki tuntevat ja johon liittyy paljon kansakuntamme keskeisiä vaiheita, Härmälä kertoo.

Vesa Ville Mattila, teksti
Alejandro Lorenzo, kuvat