Sähköturvallisuus on varmistettava muutostöissä

sähköpääkeskus
Jos sähkölaitteiston dokumentit puuttuvat, laitteiston rakenteeseen on perehdyttävä paikan päällä henkilökohtaisesti ennen sen muutostöiden aloittamista.

Sähköurakoitsijalla on velvollisuus varmistaa, että sähköjärjestelmät eivät muutu turvattomiksi niihin tehdyistä muutoksista tai lisäyksistä.

Sähköturvallisuuslain (410/1996) 5 §:n 1 momentin 1 kohdan mukaan sähkölaitteet ja -laitteistot on suunniteltava, rakennettava, valmistettava ja korjattava sekä niitä on huollettava ja käytettävä niin, että niistä ei aiheudu kenenkään hengelle, terveydelle tai omaisuudelle vaaraa.

Standardin SFS 6000-8-802.61 mukaan muutetuille ja laajennetuille sähköasennuksille pitää tehdä käyttöönottotarkastus, jossa on kiinnitettävä erityistä huomiota PEN-johtimen kytkentöihin. Lisäksi on varmistettava, että nolla- ja suojajohdinmaadoituspiirit ovat erillään ja että myös ne asennukset, joihin ei ole tehty muutoksia, jäävät turvallisiksi.

Sähköasennusten laajennustöiden käyttöönottotarkastuksen yhteydessä voi olla tarpeen tarkastaa myös vanhaa, olemassa olevaa asennusta.

”Se, missä laajuudessa sitä tehdään, riippuu laajennuksen luonteesta ja suuruudesta, eli olemassa olevaa asennusta tarkastetaan harkinnan mukaan. Jos havaitaan selkeitä puutteita, ne kirjataan ja niistä ilmoitetaan laitteiston haltijalle”, Sähkö- ja teleurakoitsijat STUL ry:n johtava asiantuntija Henrik Rousku muistuttaa.

Sähkölaitteistoista tulee olla käytettävissä ajan tasalla olevat piirustukset ja asiakirjat ja laitteistoon tehtävät muutokset on merkittävä kohteessa oleviin piirustuksiin.

”Ennen työn aloittamista on tutustuttava piirustuksiin ja muihin dokumentteihin. Jos ne puuttuvat, laitteiston rakenteeseen on perehdyttävä paikan päällä henkilökohtaisesti”, Rousku huomauttaa.

Laiminlyönti tuli kalliiksi

Ikävänä esimerkkinä sähköjärjestelmän turvallisuuden varmistuksen laiminlyönnistä eräs vakuutuksenalainen varastorakennus oli tuhoutunut tulipalossa. Tulipalo sai alkunsa kattokaivojen lämmitysvastusten kuumettua liikaa ja sytytettyä rakennuksen katon tuleen.

Sähköurakointiyritys väitti, että uuden sähkökeskuksen tieltä puretussa vanhassa sähkökeskuksessa ei ollut ollut jännitteen alentamisen edellyttämää muuntajaa eikä alempaa jännitettä osoittavia merkintöjä tai kylttejä.

”Muutetuille ja laajennetuille sähköasennuksille pitää tehdä käyttöönottotarkastus.

Yrityksen mukaan sillä ei ollut ollut mitään mahdollisuutta havaita, että kattokaivojen lämmitysvastusten oikea syöttöjännite oli 24 volttia eikä 230 volttia. Se vetosi myös siihen, että tilaaja ei ollut toimittanut sille pyynnöistä huolimatta alkuperäisiä sähköpiirustuksia, joista oikea jännite olisi ollut havaittavissa.

Lisäperusteluina yritys esitti, että ylipäätään oikean jännitteen havaitseminen oli ollut vaikeaa, mitä osoitti osaltaan jo sekin, että palon tutkija ei ollut ensimmäisissä tutkimuksissaan huomannut, että lämmitysvastusten jännite oli 24 volttia. Resistanssimittaus olisi sinänsä ollut mahdollista, mutta se olisi ollut aikaa vievää eikä mikään standardi edellytä sen tekemistä.

Hovioikeudessa tuli kuitenkin todistetuksi, että palon syynä oli se, että väärän syöttöjännitteen ja vikavirtasuojauksen puutteellisuuden vuoksi yrityksen tekemä asennustyö ei ollut enää turvallinen eikä se siten ollut täyttänyt sähköturvallisuuslain 5 §:n ja sähkötöitä ohjaavien standardien vaatimuksia.

Rakennuksen vakuutuksesta vastannut vakuutusyhtiö voitti siten tapauksen oikeudessa, ja yritys joutui korvaamaan sille yli miljoonan euron korvaukset. Lisäksi molemmat osapuolet joutuivat maksamaan omat oikeudenkäyntikulunsa.

Ari Uusitalo, teksti

Ahlsell