Vuoden 2025 Sähköurakoitsijapäivillä Vantaalla tehtiin uusi osallistujaennätys yli 350 kävijällä. Puheenvuoroissa herätettiin toivoa siitä, että taloustilanne kääntyy pian paremmaksi.
”Toivottavasti talouden nousu tapahtuu ensi vuonna. Paremmat ajat ovat aina ennenkin koittaneet. Toivotaan, että ne tulevat mahdollisimman pian”, Sähkö- ja teleurakoitsijat STUL ry:n puheenjohtaja Jarmo Töyräs sanoi avauspuheenvuorossaan.
Tilanne sähköistysalalla on edelleen vaikea, vaikka alueellisia eroja löytyy ja positiivisiakin merkkejä on näkyvissä. Talotekniikka-alan yritykset toimivat arvoketjussa alihankkijoina, jolloin esimerkiksi maksuajat ja -ehdot voivat olla haastavia. Tämä vaatii Töyräksen mukaan vahvaa asennetta. Hän pohti, parantaako YSE-ehtojen uudistaminen liiketoimintaedellytyksiä riittävästi tilanteessa, jossa rakennusliikkeet ovat tehneet omat ehtonsa.
Töyräs puhui varautumisesta ja STULin alueosastojen syventyneestä yhteistyöstä Rakennuspoolin kanssa. Lisäksi hän muistutti, että osaavan työvoiman varmistamisesta on jatkossakin pidettävä huolta, sekä osaamisen riittävyyden että tason näkökulmasta.
Ensi vuodesta tulossa parempi kuin tämä vuosi
”Suomen talous on edelleen taantumassa. Ensi vuoteen lähdetään matalammalta tasolta kuin ajateltiin. Se tarkoittaa, että huono vuosi läikkyy ensi vuoteen”, Minna Kuusisto, Danske Bankin pääekonomisti, makrotutkimus, sanoi.
”Kun rakennussektori kääntyy, myös Suomen talous kääntyy nousuun.
Elpyminen on jatkuvasti lykkääntynyt, ja rakentamisen alamäki saattaa jatkua ensi vuoden lopulle asti. Kuusiston mukaan hyvä uutinen on se, että kun rakennussektori kääntyy, myös Suomen talous kääntyy nousuun. Työttömyysaste on EU-maiden korkeimpia, ja työttömyyden uhka pitää kuluttajien luottamusta painuksissa.
Kauppasota on ollut iso teema, mutta vuodesta ei odotuksista huolimatta tullut erityisen vaikeaa vientiyrityksille. Kuusiston mukaan pahinta on epätietoisuus, ja olisi tärkeää saada selvyys siitä, mille tasolle tullit asettuvat.
Teollisuudessa näkyy jo virkoamisen merkkejä. Lomautusten määrä on laskenut, ja etenkin metalliteollisuudessa on vahvaa kasvua tilauksissa. Kotitalouksien kannalta on paljon myötätuulta. Korkojen lasku on helpottanut kotitalouksia, ja myös palkat ovat nousseet yleistä hintatasoa nopeammin.
”Olen optimistisempi kuin vuosi sitten. Silloin oli paljon enemmän epävarmuustekijöitä. Uskon aidosti, että ensi vuodesta tulee parempi kuin tämä vuosi.”
”Puolustusteollisuuden kasvu on selkeä kasvun ajuri.
Epävarmuustekijöistä Kuusisto nostaa esille kauppasodan, Trumpin ennakoimattomuuden ja turvallisuustilanteen muutoksen.
”Turvallisuusympäristö on muuttunut. Elämme uudessa todellisuudessa. Moderni sodankäynnin muoto on hybridisota, jossa vain mielikuvitus on rajana. Puolustusteollisuuden kasvu on selkeä kasvun ajuri.”
Tulevaisuuden sähköverkko, kyberturvallisuus ja tekoäly
Seuraavassa puheenvuorossa Janne Seppänen, Fingridin vanhempi asiantuntija, esitteli lupaavia skenaarioita. Suomen puhdas sähkö houkuttelee sähköintensiivistä teollisuutta, ja meillä on paljon potentiaalia rakentaa teollisuuden kasvaviin tarpeisiin.
”Kaikki ei tule toteutumaan, mutta Suomen sähköntuotanto voisi jopa tuplaantua tai kolminkertaistua”, Seppänen sanoo.
Kantaverkkoon ja erityisesti pohjois-eteläsuuntaiseen kapasiteettiin pitää investoida voimakkaasti. Esimerkiksi suuret vaihtelut siirroissa, suuntaajavaltainen järjestelmä ja uudentyyppinen kuorma aiheuttavat sen, että tulevaisuuden järjestelmä poikkeaa nykyisestä. Fingrid varautuu tähän tutkimalla uusia teknisiä ratkaisuja, joustoja ja markkinaratkaisuja.
Kyberturvallisuuden asiantuntija Kimmo Rousku muistutteli yleisöä, miten netissä toimitaan turvallisesti. Kyberturvallisuuden uhkataso on pysynyt koholla ja huijaukset ovat kehittyneitä. Rousku varoitti etenkin tilanteista, joissa aloite maksaa rahaa tai luovuttaa henkilötietoja tulee ulkopuolelta.
Futuristi ja tietokirjailija Perttu Pölönen puhui tekoälystä ja tulevaisuuden taidoista. Hän herätteli pohtimaan, mitä sellaista pystymme tarjoamaan, mitä tekoälyltä ei saa. Pölösen lista tärkeistä taidoista sisälsi esimerkiksi luovuuden ja improvisaation, ongelmanratkaisun ja sopeutumiskyvyn, pitkäjänteisyyden ja kärsivällisyyden sekä tulkinnan ja mediakriittisyyden.
Taija Merisalo, teksti
Satu Mali, kuvat
