Harmaan talouden toimijoita häviää yrityskentältä ja toimintaansa jatkavat korjaavat menettelyjään.
Verohallinnon Harmaan talouden selvitysyksikön tuoreen selvityksen mukaan 37 prosenttia harmaan talouden toimijoista lopetti toimintansa kuuden kuukauden sisällä verotarkastuksesta. Määrä on selvästi kaikkia verotarkastettuja yhtiöitä suurempi, sillä niistä noin neljännes ei ollut rekisteröityneenä missään Verohallinnon rekisterissä kuusi kuukautta verotarkastuksen jälkeen. Monille tarkastus tarkoittaa käytännössä loppua liiketoiminnalle.
”Sellaiset yhtiöt, joiden harmaan talouden teot ovat laaja-alaisia ja vakavia, lopettavat usein toimintansa verotarkastuksen jälkeen. Tämä on usein myös toivottu lopputulos”, Harmaan talouden selvitysyksikön johtaja Janne Marttinen kertoo.
”Riskinä kuitenkin on, että toimintaa voidaan jatkaa esimerkiksi bulvaanien tai ulkomailla perustettujen yhtiöiden kautta, vaikka yritys poistuu rekistereistä. Siksi valvonnan tulee olla jatkuvaa ja kattavaa.”
Yhteisöveron määrä kasvoi verotarkastuksen jälkeen
Selvityksestä käy ilmi, että verotarkastukset vaikuttavat merkittävästi harmaan talouden toimijoiden verotuskäyttäytymiseen. Verotarkastettujen yhtiöiden ilmoittama nettotulos kasvoi, joten yhtiöille määrättiin verotarkastuksen jälkeen enemmän yhteisöveroa maksettavaksi. Myös palkkoja ja palkkioita yhtiöt ilmoittivat enemmän kuin ennen verotarkastusta.
”Yhtiöiden ilmoittamat palkat ja palkkiot kasvoivat noin 34 000 eurolla vuosittain verotarkastuksen jälkeen.
Selvityksessä tarkasteltiin yhteensä 348 verotarkastettua ja tarkastuksen perusteella harmaan talouden toimijaksi määritettyä yhtiötä, jotka jatkoivat toimintaansa verotarkastuksen jälkeen. Niiden ilmoittama yhteisöveron perusteena oleva elinkeinotoiminnan nettotulos kasvoi verotarkastuksen jälkeen keskimäärin noin 72 000 eurolla verovuosittain. Se tarkoittaa laskennallisesti noin 14 500 euron yhteisöveroa per yhtiö, yhteensä noin viisi miljoonaa euroa vuosittain. Vertailun vuoksi verotarkastusten välitön vaikutus eli tarkastushavaintojen perusteella maksuun määrätyn veron määrä oli 2,7 miljoonaa euroa.
Verotarkastukset torjuvat tehokkaasti harmaata taloutta
Selvityksen kohteena olleet yhtiöt olivat kooltaan keskimääräistä yrityskantaa suurempia. Tämä selittää osaltaan myös selvityksessä havaittujen vaikutusten euromääriä.
”Selvitys osoittaa, että verotarkastukset ovat tehokas keino torjua harmaata taloutta. Verotarkastus parantaa merkittävästi toimintaansa jatkaneiden yritysten veroilmoittamista erityisesti silloin, kun kyseessä on harmaan talouden toimija”, Janne Marttinen toteaa.
”Iso osa yrityksistä korjaa menettelyään ja alkaa itse ilmoittaa enemmän tuloja ja palkkoja verotukseen.”
Selvitys osoitti, että myös yhtiöiden ilmoittamat palkat ja palkkiot kasvoivat noin 34 000 eurolla vuosittain verotarkastuksen jälkeen. Marttisen mukaan se kertoo siitä, että palkkojen maksaminen pimeästi vähenee ja yhtiöt alkavat hoitaa työnantajavelvoitteita asianmukaisemmin.
”Kyse ei ole vain euroista. Se tarkoittaa parempaa turvaa työntekijöille ja oikeudenmukaisempaa kilpailua rehellisesti toimiville yrityksille”, Marttinen korostaa.
Selvityksestä käy ilmi, että verotarkastuksen positiivinen vaikutus ei rajoitu vain suoraan tarkastettuihin yhtiöihin, vaan verotarkastuksilla on vaikutusta myös laajemmin yrityskentässä. Selvityksessä mukana olleiden tarkastettujen yhtiöiden kytkösyhtiöiden nettotulokset nousivat verotarkastuksen jälkeen keskimäärin 14 000 eurolla.
Vuonna 2024 Verohallinto keräsi verotuloja yhteensä yli 81 miljardia euroa.
