Tulevaisuudessa myös sähkötyökalut kytketään langattomasti verkkoon ja akut sen kuin paranevat.
Kuuntele artikkeli
Alussa oli kirves, kiila ja vasara, joita myös serkkumme neandertalilaiset käyttivät puun pilkkomiseen. Tekniikka eteni vasta 1800-luvulla, kun puuta alettiin halkoa höyrykoneilla. 1900-luvun alussa markkinoille ilmestyivät fossiilisilla polttoaineilla toimivat hydrauliset klapikoneet.
1950–1970-luvuilla sähkömoottorien tullessa edullisemmiksi ja tehokkaammiksi sähköisiä puunhalkaisukoneita kehitettiin innolla. Ne mukautettiin perusmuotoiseen hydraulijärjestelmään, mutta bensiini- ja dieselmoottorit korvattiin sähkömoottoreilla.
Sähköisen klapikoneen keksimistä ei voida lukea yhden henkilön ansioksi. Sen sijaan se kehittyi ajan myötä halonhakkuun luonnollisena jatkokehityksenä. Edellytyksenä olivat myös sähkötekniikan ja materiaalien kehitys. Tuloksena tästä kaikesta oli innovaatio, joka vastasi helpompien, hiljaisempien ja vähäpäästöisempien puunhalkojien kysyntään. Niiden kotitalousversioista on tullut myös keveitä ja siirreltäviä.
ALATI PARANTUVA AKKUTEKNOLOGIA on ollut kehityksen ytimessä. Tutkijoiden pöydillä on nyt toimivia grafeeniakkuja, jotka ovat turvallisempia, energiatiheämpiä ja nopeammin latautuvia kuin litiumioniakut. Jotkut analyytikot arvioivat, että niiden massatuotanto voisi alkaa vasta 2030-lukua lähestyttäessä. Ongelmia nimittäin riittää. Grafeeniakkujen valmistus on vielä todella kallista, laatu vaihtelevaa eikä niille ole globaalia teollisuusstandardia.
Niiden kanssa kilpailee muitakin teknologioita, kuten turvallinen ja energiatehokas kiinteäelektrolyyttinen (solid state) akku sekä halvemmat mutta heikommat natriumioniakut ja litium-rikkiakut.
Litiumioniakku ei katoa, sillä Li-ion -teollisuudella on valtava infrastruktuuri. Grafeenin käyttöönotto edellyttää vakuuttavia etuja, jotta tehtaiden uudistaminen niitä varten olisi perusteltua. Akkujen tulevaisuus näyttää siksi moniteknologiselta.
”Akut ovat jo niin hyviä ja sähkömoottorit niin tehokkaita, että paljon voimaa käyttävien puunhalkaisukoneiden sähköiset versiot yleistyvät kaikkialla. Samalla lähes kaikki käsityökoneet ovat päässeet irti johdoistaan.
Akkukäyttöiset työkalut ovat silti vakiintumassa myös ammattikäytön uudeksi standardiksi rakentamisessa, valmistuksessa ja huollossa vääntömomentin ja akun keston parantumisen ansiosta.
Maailma verkottuu yhä tiiviimmäksi kokonaisuudeksi esineiden internetin myötä, ja tulevaisuudessa myös työkalut aina sähköporasta klapikoneeseen hyödyntävät verkkoyhteyttä diagnostiikkaa, suorituskyvyn ja kulumisen seurantaa sekä päivityksiä varten.
HORISONTISSA HÄÄMÖTTÄVÄT jopa älykkäät klapikoneet: uudet mallit ovat entisiä turvallisempia ja niissä on hyvät suojat, kaksikätinen käyttö ja automaattinen palautus. Ne voidaan yhdistää verkkoon, ja siten ne kirjaavat itse kulumisensa, tehdyn työn määrän ja työajan. Todennäköisesti nekin antavat autojen tapaan vikakoodeja, joiden selvittely ja tulkinta on vaiherikasta ja mielenkiintoista.
Verkon kautta työnantaja tai laitteen omistaja voi estää koneen käytön, jos se katoaa tai varastetaan. Periaatteessa tämä mahdollistaisi myös koneiden käytön valvomisen ja rajaamisen tietylle työntekijälle. Klapikoneiden kohdalla kone voi laskea tehtyjen klapien määrän, volyymin ja painon ja ehkä jopa piirtää niihin laserilla tekijän allekirjoituksen.
Sähköisten klapikoneiden myynti kasvaa kohisten
SÄHKÖKÄYTTÖISTEN klapikoneiden myynti on kasvanut Suomessa viimeksi kuluneiden viiden vuoden aikana jopa 30 prosenttia. Suomessa halkomakoneita myydään vuosittain yli 20 000 kappaletta, ja niistä jo lähes puolet on sähkökäyttöisiä.
Sähkökäyttöisten halkomakoneiden kysyntä on kasvanut viime vuosina merkittävästi myös maailmalla, ja ne nousivat markkinoiden myydyimmiksi halkomakoneiksi vuonna 2023.
Vuonna 2023 maailmassa myytiin amerikkalaisen, tilastotietoja tarjoavan Dataintel-yrityksen mukaan sähkökäyttöisiä puunhalkomakoneita noin 759 miljoonalla dollarilla.
Myynnin ennustetaan kasvavan noin 1,4 miljardiin dollariin vuoteen 2032 mennessä, 7,2 prosenttiin CAGR-kasvuvauhdilla (kertyvä vuotuinen kasvuprosentti). Ennustaminen on tunnetusti vaikeaa, mutta innokkaimmat hehkuttavat vuoden 2032 markkina-arvoksi yli kahta miljardia.
FAKTA: Puun pilkkomisen historiaa
Sähköisten halkomakoneiden kehitys on tarina siirtymisestä raskaasta käsityöstä edistyneisiin mekaanisiin ja sähköisiin työkaluihin. Näin se tapahtui:
Käsin pilkkominen (kivikaudelta 1800-luvulle)
Kirves, kiila, moukari, vasara. Erittäin työvoimavaltaista, fyysisesti rasittavaa, vaarallista ja hidasta.
Mekaaniset halkojat (1800-luvun lopulta 1900-luvun alkuun)
Yksinkertaiset ruuvi- tai hammaspyöräpohjaiset halkaisijat, joita käytettiin käsikammella tai vaikkapa traktorin moottorilla. Ne vähensivät hieman työmäärää, mutta olivat silti hitaita ja väsyttäviä.
Hydrauliset halkojat (1900-luvun puoliväli)
Hydraulitekniikassa hydraulinen sylinteri työntää kiilan hitaasti puun läpi tuhansien kilojen paineella. Bensiini- tai dieselmoottori. Työ nopeutui hydraulisilla halkojilla selvästi ja siitä tuli paljon vähemmän rasittavaa.
Sähköiset halkojat (1950-luvulta 2000-luvulle)
Kompaktien ja tehokkaiden sähkömoottoreiden yleistyessä halkomakoneissa alettiin käyttää sähköä bensiinimoottoreiden sijaan. Ne ovat puhtaampia ja hiljaisempia käyttää, sopivat myös sisäkäyttöön ja niiden huoltotarve on pieni. Toisaalta niiden teho on pienempi kuin hydraulisissa malleissa. Vähitellen kehitettiin voimakkaampia sähkökoneita, mutta varsinkin kaupallisissa polttopuufirmoissa käytettiin – ja käytetään yhä – paljon polttomoottoreita ja hydrauliikkaa.
Akkukäyttöiset ja kannettavat halkomakoneet (2010-luvulta nykypäivään)
Litiumioniakkuteknologia mahdollistaa nyt langattomat, kannettavat halkomakoneet. Niissä ei ole haittana hankalia johtoja tai pakokaasuja, ja keveinä ja kannettavina ne sopivat pienille ja keskisuurille puumäärille.
Lauri Dammert , teksti
Satu Paavola, lukija
