Kolumni, Johanna Holmström, toimitusjohtaja, Rakentamisen laatu RALA ry.
Johtaminen, ja erityisesti huono johtaminen, on tänä syksynä puhuttanut niin lehtien palstoilla kuin sosiaalisessa mediassakin. Helsingin Sanomat julkaisi syyskuun alkupuolella artikkelin otsikolla Suomen surkeat johtajat. Pääsääntöisesti juttujen sisältö on keskittynyt pelolla johtamiseen ja toisaalta muutoksen pelkoon – asioihin, joiden toivoisi jo siirtyneen johtamistyylien hautausmaalle.
Näkökulma, joka ei ole vielä saanut juurikaan palstatilaa, on tuottavuus ja tuottavuuden parantaminen johtamisosaamisella.
”Huipputason henkilöstötuottavuus vaatii esihenkilöltä tunneosaamista.
Vuosi sitten syksyllä julkaistiin Aalto-yliopiston väitöstutkimus, jonka lopputulemana todettiin, että vain noin 20 prosenttia rakennustyömaalla tehtävästä työstä todella edistää rakennuksen valmistumista. Tutkimuksen loppupäätelmissä haettiin tuottavuuden parantamista erilaisilla digitaalisilla ratkaisuilla, mutta todettiin myös, että tekijöiden tulisi itse päästä kehittämään omaa työtään ja johtamisen tulisi tukea tätä työn kehitystä.
Googlen Project Aristotle -tutkimus selvitti 2010-luvulla laajalla otannalla kahden vuoden aikana tiimien tehokkuutta ja tehokkuuteen johtaneita tekijöitä. Tutkimuksen perusteella psykologinen turvallisuus nousi ykköskriteeriksi tehokkaimmissa tiimeissä. Psykologista turvallisuutta rakennetaan hitaasti, pala palalta hyvällä johtamisella – ja romutetaan erittäin helposti ja nopeasti huonolla johtamisella. Psykologinen turvallisuus mahdollistaa innovoinnin ja kehittämisen, jotka ovat elintärkeitä kehittyville ja edellä käyville yrityksille.
Myös rakennusalalla on tutkittu henkilöstötuottavuutta. Eteran aikanaan julkaisema tutkimus ”Henkilöstötuottavuus ja eurot – case rakennusala” -tutkimuksen loppupäätelmissä todettiin, että huipputason henkilöstötuottavuus vaatii esihenkilöltä tunneosaamista. Myös esihenkilön asiaosaamisen kasvu korreloi henkilöstötuottavuuteen, mutta sen nostaminen ylimmälle tasolle vaati tunneosaamisen kasvua.
Olisiko aika kääntää katsetta huonosta johtamisesta hyvään johtamiseen? Suomalaisessa johtamisessa osataan tutkia exceliä ja tehdä prosessikaavioita. Olisiko nykyisin tarvetta hakea yritysten johtoon ihmisten johtamisen osaajia, jotka osaavat järjestelmällisesti rakentaa psykologista turvallisuutta? Siinä samalla voisimme vihdoin saavuttaa sitä kauan kaivattua tuottavuuttakin.
