Ihanaa! Vietettiin tyttöjen kanssa iltaa oikein kunnolla. Aloiteltiin kampasimpukkatartarilla, osterivinegrettillä ja fingerlimellä, siihen päälle ankanmaksaballotinet kvittenhillokkeella fingerlimen kera. Päälle häränhäntäpelmenit sinapinsiemenillä con savunauris.
Ennen jälkiruokaa vielä vetäistiin Färsaarten lohicoulibiacit persiljapyreellä ja crème Fraìche veloutèlla. Aterian kruunasi jälkiruuaksi tilatut muscovadokakakkupalat ja espressogranitet vaalean mokkajäätelön kera. Kaikki tämä tietysti normaaleilla ruokajuomilla alas huudottuina. Kyllä maistui parin kuivan vuoden jälkeen.
Topihan ei tämmöisistä olisi pahemmin piitannut, kun on enemmän läskisoosi-, hernekeitto- ja savumuikku-miehiä, ellei sitten joku tarjoa.
Yrittäjäsiskojen kanssa juttu kääntyi työterveyshuoltoon. Yhdessä ihmeteltiin nykymeininkiä. Miten työterveyshuollosta ja erityisesti terveystarkastuksista on viime vuosina tullut lievästi sanottuna monimutkainen prosessi ja sitä kautta kallis.
Nykyään kun on tapana kesken sovitun määräaikaistarkastusprosessin puoliväkisin kaupata työntekijälle kaiken maailman lisäpalveluita, ylimääräisiä lääkärin puhelinaikoja ja muuta.
”Kova työ on parasta henkistä huoltoa.
Topin kanssa tosin on aina yritetty pitää ”kone” kunnossa, työvälineet viimeisen päälle ja henkilökunta terveenä, niin henkisesti kuin fyysisestikin, mutta mitään kädestäpitopalveluita on viimeiseen asti vältelty hankkimasta. Rajansa kullakin, Topin mielestähän kova työ kun on parasta henkistä huoltoa.
Tytöillä oli samanlaisia kokemuksia työterveyshuollon nykymenosta. Yhdessä päätettiin vielä – ennen kuin laitetaan kannat kunnolla kattoon – hoidella sopimukset oikealle tasolle heti huomenna tai ylihuomenna.
Yhteen ääneen vielä laulettiin, että ilta tää on meidän.
Tiina
