Talotekniikka-alan suhdannekatsauksen mukaan pitkään odotettu käänne parempaan siintää horisontissa.
Uudisrakentamisen saldoluvut ovat edelleen miinuksella. Kasvualueilla näkymät ovat kuitenkin kääntyneet hieman positiivisemmiksi, varsinkin teollisuusrakentamisessa ja julkisten tilojen rakentamisessa.
Asuntotuotannon näkymät ovat vielä tahmeat, mutta isoimpien toimijoiden muutoksen saldoluku on positiivinen eli tuotannon uskotaan hieman kasvavan. Kasvualueiden ulkopuolella varsinkin pienien yritysten tilanne on edelleen varsin tukala.
Asuntokorjaukset lisääntyvät
Asuntokorjausten saldoluku on kääntynyt positiiviseksi ensimmäisen kerran kolmeen vuoteen. Myös teollisuuskorjausten tilanne on parantunut syksystä 2024. Liikevaihdolla mitattuna positiivisimmat odotukset asunto- ja teollisuuskorjausten osalta ovat isoimmilla toimijoilla.
”Julkisten tilojen korjaamisen tilanne on huolestuttava. Kiinteistöt muun rakennetun ympäristön ohella ovat kunnan suurin varallisuuserä, ja esimerkiksi taloteknisten järjestelmien uudistaminen on jäänyt vähälle. Tässä unohtuu kiinteistöjen arvon ylläpitämisen ja toisaalta jatkuvan käyttökulujen vähentämisen tärkeys”, Sähkö- ja teleurakoitsijat STULin ja Talotekniikkaliiton toimitusjohtaja Marko Utriainen sanoo.
”Hankepäätösten viivyttely vaikuttaa negatiivisesti kunnan elin- ja vetovoimaan. Kuntapäättäjien on korkea aika laittaa korjaushankkeet käyntiin. Ensi vuonna toimeenpanoon tuleva energiatehokkuusdirektiivikin asettaa vaatimuksia kuntien kiinteistöille; valmistautuminen on syytä aloittaa pikaisesti”, LVI-tekniset urakoitsijat LVI-TU:n toimitusjohtaja ja Talotekniikkaliiton varatoimitusjohtaja ja Mika Hokkanen toteaa.
Tarjouspyyntöjen määrä kasvaa
Tarjouspyyntöjen määrä on kasvanut viime syksystä, saldoluku on enää hieman negatiivinen (syksy 2024 -34,1 ja kevät 2025 -8,9). Alueelliset näkymät vaihtelevat huomattavasti: positiivisin tilanne on Lapissa, Etelä-Karjalassa ja Keski-Pohjanmaalla sekä valtakunnallisilla toimijoilla.
Pienillä toimijoilla tarjouspyynnöt ovat vähentyneet, suurin kasvu on isoilla toimijoilla. Kokoluokittain katsottuna pienillä yrityksillä noin joka viides tarjous johti kauppaan, kun isoilla suhde oli yksi kymmenestä.
”Vastauksissa heijastuu rakennusalan alavire. Kauan odotettu käänne tapahtuu hitaasti. Vaikka saldoluvut – asuntokorjauksia lukuun ottamatta – ovat edelleen miinuksella, ne ovat kuitenkin selkeästi paremmat kuin viime syksynä. Tämä kuvastaa rakennusalan ja Suomen taloudenkin tilannetta. Valoa putken päässä pilkahtelee, mutta laiva tuntuu kääntyvän verrattain hitaasti. Nyt tarvitaan piristysruiske, joka kääntäisi ihmisten ja yritysten luottamuksen tulevaisuuteen ja omaan talouteensa positiivisemmaksi”, Talotekniikkaliiton hallituksen puheenjohtaja, Maskun talotekniikkatiimi oy:n toimitusjohtaja Mika Nikula toteaa.
”Pienillä toimijoilla tarjouspyynnöt ovat vähentyneet, suurin kasvu on isoilla toimijoilla.
Saldoluvulla mitattuna tilauskanta on laskenut kuuden viime kuukauden aikana, mutta laskun odotetaan hidastuvan syksyä kohden. Positiivisimmat näkymät ovat isommilla toimijoilla. Täystyöllistävän tilauskannan mediaani on suunnittelijoilla neljä kuukautta ja urakoitsijoilla kolme kuukautta. Lomautettuna on tällä hetkellä vajaa neljä prosenttia alan henkilöstöstä.
”Sähkösuunnittelun osalta positiivinen uutinen on tilauskannan kehitys syksystä 2024 kevääseen 2025. Puolen vuoden aikana 43 prosentilla vastaajista tilauskanta on kasvanut ja kolmanneksella pysynyt ennallaan. Selvää piristymistä odotetaan syksyä kohti, 95 prosenttia vastaajista arvioi tilauskannan pysyvän ennallaan tai kasvavan. Sähkösuunnittelua siivittävät orastavaan kasvuun niin energiatehokkuushankkeet kuin teollisuuskiinteistötkin ja julkisten tilojen korjaus sekä uudisrakentaminen. Alueelliset erot ovat suuria ja yksittäinenkin hanke heilauttaa tilastoja. Osaavan henkilöstön rekrytointi on haaste suunnittelupuolella”, Sähkösuunnittelijat NSS:n toimitusjohtaja Jouni Kekäläinen sanoo.
Markkinatilanne jäädyttää kannattavuuden
Kiristynyt kilpailu syö alan yritysten kannattavuutta. Lähes puolet vastaajista arvioi sen pysyvän ennallaan, vain 12 prosenttia niistä odottaa kasvua. Isoja yrityksiä lukuun ottamatta kaikki vastaajaluokat liikevaihdoittain odottavat tilanteen heikkenevän saldoluvuilla mitattuna.
Lähes joka toinen vastaaja arvioi liikevaihtonsa edelleen laskevan tänä vuonna, mutta tilanne on parantunut aavistuksen syksystä. Isoista toimijoista yli puolet odottaa liikevaihtonsa kasvavan, heikoimmat odotukset ovat alle 1,1 miljoonaa euroa vaihtavissa yrityksissä.
”Talotekniikka-alalla on loistavat näkymät. Meitä tarvitaan niin vihreän siirtymän toteuttamisessa, ilmastonmuutoksen hillitsemisessä kuin rakennetun ympäristön arvon säilyttämisessäkin. Suhdanteesta huolimatta suurin osa kokee osaavan työvoiman saatavuuden olevan heikko tai kohtalainen. Jos tilanne nyt on tällainen, miten osaavan työvoiman saatavuuden käy sitten kun nousukausi joskus alkaa”, Mika Nikula muistuttaa.
