Sähkömaailma Extran 2/2025 pääkirjoitus.
Otsikko saattaa vaikuttaa sähköalan lehdessä provosoivalta, mikä on tarkoituskin. Sähköhän on täysin puhdasta energiaa valaistuksessa, lämmityksessä ja erilaisten moottoreiden käytössä. Ja oikeastaan missä tahansa käytössä. Toki silti suurennuslasilla hakemalla sähköstäkin löytyy haittavaikutuksia.
Kysymyksen taustalla on se, voidaanko ja halutaanko sähköä tuottaa ympäristöystävällisesti. Vielä viime vuosituhannen lopussa Suomeenkin rakennettiin fossiilista polttoainetta käyttäviä voimalaitoksia, jotka tuottivat CO2-päästöjä, jotka taas kiihdyttivät ilmastonmuutosta.
CO2-vapaata ydinvoimaa ei voinut rakentaa, kun niin sanotut ympäristöstä huolestuneet tahot pitivät ydinvoimaa vaarallisena ja ydinjätteiden säilytysongelmaa ratkaisemattomana haasteena. Myöskään CO2-vapaata vesivoimaa ei voitu rakentaa.
Viimeisen vuosikymmenen aikana ydinvoima on saavuttanut jonkinlaista yleistä hyväksyttävyyttä, ja rinnalle on tullut myös muuta CO2-vapaata sähköntuotantoa eli tuuli- ja aurinkovoimaa. Mutta: tuulivoimalat aiheuttavat äänihäiriöitä ja ovat uhkana linnuille. Teollisuuskokoluokan aurinkovoimalat pilaavat maisemaa ja vievät tilaa kasvinviljelyltä.
Puhumattakaan tuulivoimaloiden ja aurinkovoimaloiden käytöstä poiston aiheuttamista ongelmista.
Sähkön käytöstäkin on helppo löytää ympäristöhaasteita. Sähköautot sinällään eivät aiheuta CO2-päästöjä, mutta akkumateriaalin louhinta epäilyttää.
Sähköautot myös kuluttavat tiestöä painonsa takia polttomoottoriautoja enemmän. Kun puhutaan haitoista, on syytä katsoa myös etuja ja vertailla vaihtoehtoisten kulkumuotojen vastaaviin etuihin ja haittoihin. Sähköjunista ei kuitenkaan liene paluuta dieselkäyttöisiin juniin.
”Asiat eivät ole mustavalkoisia, ja myös sähköalalta täytyy löytyä valmiutta rakentavaan ja kiihkottomaan vuoropuheluun.
Suomalaiset kuluttivat vuonna 2024 keskimäärin 15 000 kWh/asukas. Jos sähkö tuotettaisiin esimerkiksi polkemalla sähköpolkupyörällä tuotetulla generaattorilla 100 W keskiteholla, tarkoittaisi se 148 000 tunnin polkemista per vuosi jokaiselta suomalaiselta.
Kuntokin kasvaisi. Vuodessa tosin on vain 8 760 tuntia, josta osa menee nukkumiseen ja työn tekemiseen, mutta se on sivuseikka.
Kun pohditaan sähköntuotannon suhteellisia haittoja, on syytä pitää mielessä vaakakupin toinen puoli, mitä ovat saatavat hyödyt ja halutaanko niitä. Asiat eivät ole mustavalkoisia, ja myös sähköalalta täytyy löytyä tarvittaessa valmiutta rakentavaan ja vuoropuheluun.
Kivikaudella ei ollut sähköä, mutta olivatko ihmiset onnellisempia? Vaikea sanoa. Helpointa toki olisi, jos sähköä tulisi vaan töpselistä.
Esa Tiainen
Sähkömaailma Extran päätoimittaja ja Sähköinfo oy:n tekninen johtaja.
