Yritysten varautumisessa poikkeus- ja kriisitilanteisiin on merkittäviä puutteita, selviää Helsingin seudun kauppakamarin jäsenyrityskyselystä. Mitä pienempi yritys on, sen heikompaa on sen varautuminen.
Yrityksillä on keskeinen asema koko Suomen huoltovarmuuden turvaamisessa. Arviolta jopa 80 prosenttia yhteiskunnan huoltovarmuuden kannalta kriittisestä digitaalisesta ja muusta infrastruktuurista sekä tuotantokapasiteetista voi olla yritysten hallussa.
Yritysten varautuminen kriisitilanteisiin vaihtelee huomattavasti. Helsingin seudun kauppakamarin jäsenkyselyn tuloksista käy ilmi, että yritysten varautuminen energiahäiriöihin ja fyysisen infrastruktuurin uhkiin on varsin matalalla tasolla.
57 prosenttia kyselyyn vastanneista yrityksistä arvioi varautumisensa energian saatavuuden ja fyysisen infrastruktuurin häiriöihin melko tai erittäin huonoksi. Vain 15 prosenttia piti varautumistaan erittäin tai melko hyvänä. Sähkön ja lämmön saannin häiriöt voivat vaarantaa yritysten toiminnan jatkuvuuden.
Parhaiten yritykset ovat varautuneet kyberturvallisuuteen ja digitaalisten järjestelmien häiriöihin. Kyselyyn vastanneista yrityksistä 45 prosenttia arvioi varautumisensa näihin riskeihin erittäin tai melko hyväksi ja 15 prosenttia kohtalaiseksi.
Yrityksen koko on yhteydessä varautumisen tasoon
Sen sijaan henkilöstön osaamisessa ja toiminnan organisoinnissa on puutteita. Peräti 61 prosenttia yrityksistä arvioi henkilöstönsä osaamisen ja organisoinnin kriisitilanteissa huonoksi. Strategisen valmiuden ja riskien yleisen hallinnan arvioi huonoksi 62 prosenttia vastaajista. Yhtä suuri osuus piti henkilöstön VAP-varauksiin liittyvää varautumista huonona.
”Yritysten varautumista voidaan parantaa muun muassa verokannustimilla.
Yrityksen koko on yhteydessä varautumisen tasoon. Vähintään 250 henkilöä työllistävien yritysten varautuminen on pääosin hyvällä tasolla. Myös keskisuuret yritykset ovat varautuneet useimpiin kriisitilanteisiin melko hyvin. Sen sijaan alle 20 henkilöä työllistävissä yrityksissä varautuminen on pääosin heikkoa tai korkeintaan välttävää lähes kaikilla muilla osa-alueilla paitsi kyberturvallisuudessa.
Pienyritysten puutteellinen varautuminen voi vaarantaa suurten yritysten toiminnan. Vaikka suuryritys olisi huolehtinut omasta kriisivalmiudestaan, sen tuotanto voi pysähtyä kriittisen alihankkijan toiminnan keskeytyessä esimerkiksi sähkökatkon tai kyberhyökkäyksen vuoksi.
”Suuryritysten varautuminen ei yksin riitä turvaamaan yhteiskunnan toimintaa, jos alihankintaverkostot eivät ole yhtä kriisinkestäviä”, Helsingin seudun kauppakamarin lakiasiainjohtaja Marko Silen sanoo.
Kiinteistö- ja rakennusalalla varautuminen on heikompaa
Toimialoittain tarkasteltuna parhaiten ovat varautuneet rahoitus- ja vakuutusala sekä sosiaali- ja terveyspalvelut. Myös kuljetusala ja teknologiateollisuus pärjäävät keskimääräistä paremmin. Heikompaa varautuminen on kiinteistö- ja rakennusalalla, liike-elämän palveluissa sekä kuluttajapalveluissa.
Yritysten varautumisvajetta voidaan pienentää ilman raskasta uutta sääntelyä.
”Yritysten huoltovarmuutta parantaville hankinnoille voitaisiin luoda korotetut poistot ja verotuksessa mahdollistaa kriisivaraukset varautumishankintoihin. Yritysten varautumistaso voitaisiin huomioida myös nykyistä paremmin julkisten hankintojen kilpailutuksissa. Yritysten kriisinkestävyyden arviointiin voitaisiin kehittää auditointimalli”, Silen sanoo.
Helsingin seudun kauppakamarin kyselyyn vastasi 276 jäsenyrityksen edustajaa 7.–21.9. Kyselyyn vastanneista 91 prosenttia oli toimitusjohtajia tai yrittäjiä. Helsingin seudun kauppakamarilla on noin 7 000 jäsentä ja sen toiminta-alue kattaa 21 kuntaa Uudenmaan alueella.
