Paine kehittää sähköalan koulutusta on kova, sillä yritykset tarvitsevat yhä enemmän työntekijöitä suunnittelemaan ja toteuttamaan sähköteknisiä ratkaisuja.
Sähköalan yritykset kärsivät osaajapulasta, joka voi vaarantaa kasvun tai jopa toiminnan. Ammattilaisia ei valmistu riittävästi eivätkä kaikki päädy alan töihin. Yritysten onkin syytä hakeutua aktiivisemmin yhteistyöhön oppilaitosten kanssa. Niiden puolestaan tulee luoda opiskelijoita houkuttelevia uuden ajan opintokokonaisuuksia, jotka palvelevat yritysten tarpeita.
Päättäjien tulee korjata koulutusjärjestelmän puutteita ja helpottaa yritysten ulkomaalaisten työntekijöiden sekä erityisesti heidän perheittensä sijoittumista Suomeen.
Tämä energiatulevaisuutemme kannalta ratkaisevan tärkeä teema toi yhteen yritysjohtajat, asiantuntijat ja vaikuttajat huhtikuiseen Hyvinvointia sähköllä -visioseminaariin. Sähköalan järjestöjen tuottama tilaisuus järjestettiin tänä vuonna Pikku-Finlandiassa.
Lähialueen toimijat mukaan koulutuksen suunnitteluun
”Tuore kenttähaastattelukierros opetusresurssien tilanteesta kertoo, että niin oppilaitokset kuin yrityksetkin tuntevat vastuunsa osaajien kasvattamisessa”, kyselyn tuloksia esitellyt STULin markkinointi- ja viestintäpäällikkö Taija Merisalo sanoi.
”Huolta tunnetaan erityisesti lähiopetuksen puutteesta, heikoista kädentaidoista sekä opettajien kuormittumisesta hallintotöillä. Onnistumisia on toki saavutettu esimerkiksi opiskelijoiden yritysprojekteilla sekä kurssien houkuttelevammalla paketoimisella ja nimeämisellä ajankohtaisiksi kokonaisuuksiksi.”
Neuvotteleva virkamies Ville Heinonen opetus- ja kulttuuriministeriöstä tunnisti kyselyssä esiin nousseet huolet. Hän kertoi, että ammatillista koulutusta ollaan uudistamassa, koska se ei ole saavuttanut asetettuja vaikuttavuustavoitteita erityisesti työllistymisen osalta. Vaikka eri alojen haasteet ovat yhteneväiset, sähkö- ja automaatiotekniikka erottuu kuitenkin muista aloista edukseen.
”Tanskassa harjoittelun osuus on jopa kolme neljännestä opiskelusta.
”Ensi vuodeksi on tulossa kokeilu uudeksi toiminnanohjauksen prosessiksi ammatillisessa koulutuksessa. Se tuo alueen eri toimijoiden näkökulmat mukaan suunnitteluun nykyistä paremmin. Ne voivat liittyä vaikkapa muutoksiin väestö- ja elinkeinorakenteessa tai kunta- ja aluestrategioihin. Yhteisen tilannekuvan pohjalta sovitaan koulutuksen tavoitteista. Myös tuleva muutos koulutuksen rahoitusrakenteeseen tarjoaa lisätukea työllistymiselle”, Heinonen kertoi.
Norjan mallilla eniten valmistuneita nuoria töihin asti
Pohjoismaissa sähköalan ammatillinen koulutus on hyvin samankaltaista, mutta harjoittelussa ja työllistymisessä on isoja eroja. Ruotsissa työharjoittelua on neljännes opiskeluajasta vasta opintojen lopussa. Alalle valmistuvia on melko paljon, mutta jopa kolmannes heistä on aikuisia. Työllistyminen on hyvin heikkoa. Näin totesi asiaa selvittänyt vanhempi neuvonantaja Pär Lundström, Ruotsin Installatörsföretagen -urakoitsijajärjestöstä.
”Norjassa puolestaan harjoittelua on kaksin verroin enemmän kuin Ruotsissa, eli puolet opiskeluajasta. Työllistyminen suhteessa valmistuvien määrään on jopa kahdeksankertainen Ruotsiin verrattuna. Lähes kaikki valmistuneet ovat oppivelvollisuutensa päättäviä nuoria ja heidät palkataan pitkälti työharjoittelunsa perusteella. Tätä koulutusmallia voi pitää huipputehokkaana”, hän totesi.
Lundström pitää kiinnostavimpana työharjoittelun osalta Tanskaa, jossa harjoittelun osuus on jopa kolme neljännestä opiskelusta. Henkilön työharjoittelusta tehdään sopimus kaikkien osapuolten kanssa, mukaan lukien ammattiliitot ja alan järjestöt. Yrityksellä on paljon valtaa asiassa ja se voi valita harjoittelijan haluamaltaan osaamisalueelta. Kaikki osalliset pitävät tätä jo vuonna 2015 käynnistettyä harjoittelumallia erittäin onnistuneena.
Tilasto korkeakoulujen hakijamääristä osoittaa, että sähkö- ja automaatiotekniikka vetää puoleensa. TAMKin lehtori Aki Kortetmäki kertoi, että viime vuonna hakijoita oli ammattikorkeakouluissa usein yli kymmenen, joissakin niistä jopa kaksikymmentä hakijaa yhtä aloituspaikkaa kohti. Houkuttelevuutta ovat lisänneet entisestään uudet opintokokonaisuudet ja tutkinnot koskien energiamurroksen eri osa-alueita ja johtamista. Brändäys siis toimii, ja sen tulisi koskea koko sähköalaa opintoineen.
Lisää tapahtumasta Hyvinvointia sähköllä -vision kotisivulla:
https://hyvinvointiasahkolla.stkliitto.fi/visiouutiset/visioseminaari-2025-uutinen
