Tuoreen tutkimuksen mukaan uudistus kasvatti rakennusalan verotuottoja vuosittain noin viidellä prosentilla, mikä vastaa noin 90 miljoonaa euroa.
Suomessa rakennusalalla on ollut käytössä yritysten välisessä kaupassa vuodesta 2011 alkaen käännetty arvonlisävero, jossa palvelun ostaja on velvollinen laskemaan ja tilittämään arvonlisäveron myyjän sijaan. Tavoitteena on vähentää veronkiertoa ja harmaata taloutta rakennusalan alihankintaketjuissa. Vastaava toimialakohtainen käännetty arvonlisävelvollisuus on käytössä myös yli 50 muussa maassa, kuten Ruotsissa ja Saksassa.
Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen VATTin ja Verotutkimuksen huippuyksikkö FITin erikoistutkijat Annika Nivala ja Aliisa Koivisto sekä VATTin ja Helsingin yliopiston väitöskirjatutkija Juho Junttila tutkivat tuoreessa tutkimuksessaan käännetyn arvonlisäverovelvollisuuden vaikutuksia rakennusalalla.
Tutkimus osoittaa, että verovastuun siirtäminen rakennuspalveluiden ostajille käytännössä siirsi verovastuuta pienemmiltä toimijoilta suurille yrityksille. Tulosten mukaan tämä vähensi tehokkaasti harmaata taloutta ja kasvatti verokertymää.
”Käännetty arvonlisäverovelvollisuus koski vain neljännestä rakennusalan liikevaihdosta. Siitä huolimatta uudistus kasvatti alan verokertymää noin viisi prosenttia. Verokertymän kasvu syntyi erityisesti pienten ja keskikokoisten yritysten, eli pienempien aliurakoitsijoiden, myynneistä”, Annika Nivala kertoo.
