Oulussa 18.7. – 17.8. pidettyjen asuntomessujen teemoja olivat muun muassa hiiliviisaus ja energiatehokkuus ja ne ilmenevät eri tavoin sähköteknisissä ratkaisuissa.
Juha Paldaniuksen pojalleen suunnittelema Villa Aurinkotuuli on lähes energiaomavarainen, pieni noppatalo. Arkkitehtuuriltaan ehkä messujen mielenkiintoisimmassa talossa on tuuliturbiinit ja varaava akusto.
”Aurinko ja tuuli ovat energianlähteinä pinnalla. Siitä nimikin, Villa Aurinkotuuli”, Paldanius sanoo.
Paldanius suunnitteli ensimmäisen asuntomessutalonsa itselleen jo vuoden 1976 asuntomessuille Oulun Niittyaroon, ollessaan nuori arkkitehtiopiskelija. Sen jälkeen hän on ollut mukana suunnittelemassa useita asuntomessukohteita.
Villa Aurinkotuuli on eräänlainen paluu rakentamisen juurille. Talossa on lattiapinta-alaa 68 neliömetriä, mutta virallisia asuinneliöitä vain 42. Peräti kuusi isoa lasiovea mahdollistavat lasikatetun verannan käyttämisen asuintilojen jatkeena.
”Ajatuksena on myös se, että esimerkiksi kesällä voidaan avata lasiovet varjon puolelta ja antaa luonnon hoitaa viilennys. Se on energian säästämistä sekin. Olemme nykyään niin tottuneet umpitiloihin”, Paldanius harmittelee.
Lämmitysmuotona Villa Aurinkotuulessa on monista messukohteista poiketen postoilmalämpöpumppu.
”Jokaiselle talolle tehtiin hiilijalanjälkilaskelma”
Villa Aalloksen rakennuttajalle Teuvo Viljamaalle oli selvää jo tontinhakuvaiheessa, että taloon tulisi runsaasti tekniikkaa ja reservimarkkinaan liitettävä akku.
”Energiatehokkuus on messujen teema ja se kiinnostaa diplomi-insinöörinä myös minua. Jokaiselle talolle tehtiin hiilijalanjälkilaskelma. Reservimarkkinaan kytkettävät, varaavat akustot ovat vasta tulossa pientaloihin, joten on ollut mukavaa olla toteuttamassa tällaista tulevaisuuden ratkaisua”, Viljamaa sanoo.
Villa Aalloksen aurinkosähköjärjestelmän yhteisteho on 10,8 kilowattia.
”Itselleni oli tärkeää helppous eli se, että saatiin koko paketti paneeleineen, akkuineen, ohjelmistoineen ja asennuksineen samalta toimittajalta. Akustoja, invertteriä ja sähköauton latauspistettä voi ohjata samasta sovelluksesta. Tekoäly haistelee halpaa pörssisähköä ja sovelluksessa on paljon älykästä automatiikkaa ja itseoppivuutta, johon en ole ehtinyt vielä edes tutustua. Myös Fingridin reservimarkkinaan liittyminen ja sieltä saatava tulojen tilitys hoidettiin samalla kertaa.”
Tärkeää Viljamaalle oli rakennuttajana myös se, että tuote oli nimenomaan pohjoisiin olosuhteisiin kehitetty ja täyttää myös kiinnikkeiden osalta uusien RT-korttien vaatimukset.
Villa Aalloksen aurinkopaneelien tuottama sähkö menee ensisijaisesti omaan kulutukseen ja ylijäämä myydään Helenin myyntisopimuksen kautta. Oulun asuntomessuja vietettiin poikkeuksellisen helteisessä ja aurinkoisessa säässä, ja se hymyilyttää Viljamaata.
”Ei haittaa yhtään, että ilmalämpöpumput tarjosivat messuvieraille viilennystä. Tulevaisuudessakaan emme varmasti pistä pahaksemme aurinkopaneelien mahdollistamaa kesälomaa sähkölaskuista”, Viljamaa nauraa.
”Sähkötekniikka on osa arjen mukavuutta”
Villa Suoja on Saara ja Ville Uusimaan unelmakoti, johon on haluttu kaikki arkea helpottavat mukavuudet.
”Halusimme aidosti älykkään kodin, jossa sähkötekniikka on osa arjen mukavuutta ja energiatehokkuutta. Kaikkea suunnittelua on ohjannut käytettävyys”, unelmakotinsa sisustusratkaisut suunnitellut sisustusarkkitehti Saara Uusimaa summaa.
”Villa Suojan äänentoisto on integroitu osaksi sähkö- ja tietoverkkoa.
Pariskunnalle oli jo suunnitteluvaiheessa selvää, että musiikin kuunteluun halutaan panostaa. Villa Suojan äänentoisto on integroitu osaksi sähkö- ja tietoverkkoa.
”Jokaiseen huoneeseen on vedetty kaiutinjohdotus ja CAT-kaapelilla POE-virta. Olemassaolevien kaiuttimien lisäksi kaapelivaraukset ovat valmiina katossa useassa paikassa, mikäli nälkä kasvaa myöhemmin”, Ville Uusimaa kertoo.
Villa Suojassa on käytetty aktiivikaiuttimia useassa tilassa kattoon upotettuna. Eri musiikkialueita on 130-neliöisessä talossa kaikkiaan yhdeksän, mukaan lukien terassialue ja pihan ateljee, joka toimii pariskunnan työhuoneena.
”Esimerkiksi Spotify Connect -integrointi mahdollistaa jokaiselle vyöhykkeelle oman musiikkilähteen sekä äänenvoimakkuuden säädön.”
Toinen ehdoton ”must” oli Villa Suojan pariskunnalle DALI-ohjattu valaistus. Saara Uusimaa työskentelee valaistussuunnittelijana ja halusi taloon valaistuksen, jonka tunnelmaa voi hallita yhdellä napilla.
”DALI on käytössä kaikissa sisävalaisimissamme. Se mahdollistaa energiatehokkuuden ja portaattoman ja yksilöllisen himmennyksen.”
Talon sähköjärjestelmän ydin perustuu avoimeen ja skaalautuvaan KNX-väylätekniikkaan. Sillä hallitaan valaistusta ja lämmitystä.
”KNX mahdollistaa laajennettavuuden ja eri valmistajien komponenttien yhdistelyn. Tämä on meille tärkeää pitkäikäisessä kodissa. Talomme järjestelmät on mietitty kymmenien vuosien käyttöä ja muunneltavuutta ajatellen”, Uusimaat tiivistävät.
Historiallinen varastorakennus sai uuden elämän
Yksi messujen etäkohteista on Toppilansalmessa sijaitseva Satamatien palvelukortteli. Historiallisen Toppilan sataman entinen varastorakennus on saanut uuden elämän. Kortteliin on toteutettu muun muassa ikäihmisten asumis- ja hoivapalveluita, päiväkoti, liikuntakeskus, liiketiloja sekä asuinhuoneistoja.
Rakennuksen sähkösuunnittelijana on toiminut Joona Kraft Insinööritoimisto Palosaari oy:stä. Vaikka rakennuksella on suojelumerkintä, se ei Kraftin mukaan ole käytännössä vaikuttanut talotekniikan toteutukseen.
”K21-korttelin rakennus on rakennettu käytännössä kokonaan uusiksi. Vanhasta rakennuksesta ovat jääneet rakennuksen etupuolella olevaan katokseen betonikaaret. Lisäksi sen ulkomuoto muistuttaa vanhaa varastorakennusta. Käytännössä kiinteistö on talotekniikan suunnittelun osalta ollut kuin uudiskohde.”
Mielenkiintoiseksi kohteen teki Kraftin mukaan se, että samassa rakennuksessa on paljon erilaisia toimijoita, joiden tarpeet oli suunnittelussa otettava huomioon.
Toppilansalmi on yksi Oulun uusimpia asuinalueita. Satamatien palvelukortteli eroaa ulkomuodoltaan naapurin tornitaloista. Rakennuksen valaistussuunnittelu on tehty yhteistyössä arkkitehtisuunnittelun kanssa.
”Olemme arkkitehdin kanssa pyrkineet huomioimaan valaistuksessa ja valaisimien ulkomuodossa rakennuksen historian. Betonikaarien alla olevan kulkutilan valaisimet ovat esimerkiksi teollisia riippuvalaisimia”, Kraft kertoo.
Valaistuksen suunnittelu oli korttelissa muutenkin keskiössä, kun kyseessä on esimerkiksi hoivakodin ja päiväkodin tyyppiset toimijat.
”Oli tärkeää suunnitella valaistus käyttäjälähtöisesti ja miettiä, missä valaistusta tarvitaan, minkä näköisiä valaisimia käytetään ja minkä verran ne näkyvät ulospäin. Muun muassa päiväkodin ulkovalaistuksen suunnittelussa pyrittiin minimoimaan häikäisystä aiheutuvia haittoja yläpuolella oleviin asuinhuoneistoihin”, sähkösuunnittelija kertoo.
Satamatien palvelukorttelin on suunnitellut Pave-arkkitehdit oy ja se on 12 000 neliön bruttoalallaan asuntomessujen historian suurin kohde.
Kati Valjus, teksti
