Selvitys datakeskusten rakentamisesta, investoinneista, työllisyysvaikutuksesta ja sähkönkulutuksesta julkaistiin tänään.
Datakeskusteollisuus ry (Finnish Data Center Association) on julkistanut VTT:n toteuttaman selvityksen, jossa esitetään muun muassa tuoreet arviot datakeskusten rakentamisen volyymistä, investoinneista, työllisyysvaikutuksista ja toteutuvasta sähkönkulutuksesta vuoteen 2030 saakka Suomessa.
Datakeskusteollisuus on Suomen nopeimmin kasvava toimiala, mutta sen kehityksestä ja vaikutuksista ei ole ollut kokonaiskuvaa. Ajantasaisen, kattavan ja luotettavan tiedon kerääminen nuoresta toimialasta ja sen vaikutuksista on haastavaa. Esimerkiksi datakeskushankkeista viestitään julkisuudessa vaihtelevasti, eikä tieto ole kaikilta osin riittävän avointa ja vertailukelpoista.
”Eurot, megawatit ja sähkönkulutus ovat tärkeitä lukuja, mutta ne eivät vielä kerro, mitkä toimialan kehityksen vaikutukset merkitsevät Suomelle kokonaisuutena”, VTT:n osalta hankkeesta vastannut Kirsi Hyytinen kertoo.
”Vaikuttavuuden kannalta kiinnostavin kysymys on, millaista uutta liiketoimintaa, innovaatioita ja osaamista datakeskusten ympärille voi tulevina vuosina Suomessa rakentua. Kun vaikutuksia tarkastelemalla voidaan toimialan vaikuttavuutta johtaa niin, että kasvun hyödyt vahvistuvat, ja haitallisia vaikutuksia voidaan minimoida”, Hyytinen jatkaa.
”Datakeskuskapasiteetin ennakoidaan kasvavan nykyisestä 450 megawatista noin 2 000–3 400 megawattiin vuoden 2030 loppuun mennessä.
Selvityksen osana julkaistaan datakeskusalalle suunnattu hyvä hankeviestinnän tapa. Hankeviestinnän tapaa noudattaen toimijat voivat kuvata hankkeiden kokoluokkaa ja vaikutuksia yleistajuisesti, laaja-alaisesti ja johdonmukaisesti ja sitä kautta tuoda avoimuutta datakeskushankkeista käytävään julkiseen keskusteluun.
Parantaakseen toimialan läpinäkyvyyttä Datakeskusteollisuus julkaisee selvityksen yhteydessä myös hankerekisterin, johon kootaan päivittyvä tieto kaikista rakennusluvan saaneista hankkeista, jotka todennäköisimmin ehtivät myös toteutua vuoden 2030 loppuun mennessä.
”Haluamme kasvattaa datakeskuksia koskevan tiedon saatavuutta sekä julkisen keskustelun että poliittisen päätöksenteon pohjaksi”, Datakeskusteollisuuden toiminnanjohtaja Antti Poikola toteaa.
Datakeskusten sähkönkulutus nousisi 12–19 %:iin kokonaiskulutuksesta
Datakeskuskapasiteetin kasvu näkyy kuudella keskeisellä vaikutusalueella: taloudessa ja investoinneissa, työmarkkinoilla, sähköjärjestelmässä, innovaatioissa ja viennissä, ympäristön kestävyydessä sekä paikallisissa yhteisöissä.
Suomen datakeskuskapasiteetin ennakoidaan selvityksen mukaan kasvavan nykyisestä 450 megawatista noin 2 000–3 400 megawattiin vuoden 2030 loppuun mennessä. Datakeskusten sähkönkulutus on nykyään kahdesta kolmeen prosenttia Suomen sähkönkulutuksesta ja sen arvioidaan nousevan välille 13–23 TWh, joka olisi 12–19 % sähkön kokonaiskulutuksesta, kun huomioidaan, että myös muu sähkönkulutus nousee.
Datakeskukset rakentuvat asteittain ja ilmoitettu kapasiteetti saavutetaan vuosien kuluessa. Investointien, työpaikkojen ja sähkönkulutuksen toteuma siis riippuu siitä, miten iso osa rakennusluvan saaneiden hankkeiden suunnitellusta kapasiteetista todellisuudessa rakentuu vuoteen 2030 mennessä.
Rahassa luvut tarkoittavat 16,5–32 miljardin euron investointeja. Luku ei sisällä datakeskusten IT-laitteita. Rakentamisen aikaiset kumulatiiviset työllisyysvaikutukset ovat 34 000–66 000 henkilötyövuotta ja pysyviä työpaikkoja datakeskukset tarjoavat 3 500–6 000 työntekijälle, investointien toteumasta riippuen.
Selvityksessä esimerkkitapaukseksi nostetun, datateholtaan sadan megawatin datakeskuksen investointi ilman IT-laitteita olisi 1–1,2 miljardia, josta kotimaisille yrityksille tulisi 300–480 miljoonaa euroa ja valtiolle verotuloina 146 miljoonaa. Sähköä tällainen datakeskus kuluttaisi noin 0,68 TWh vuodessa. Rakentamisen aikainen työvoiman tarve olisi 2 000–2 500 henkilötyövuotta koko rakennusajalta, ja käytön aikainen 160–200 henkilötyövuotta vuosittain.
”Jatkamme nyt käsillä olevan selvityksen valmistuttua työtä kartoittamalla laajemmin datakeskusalan vaikutuksia talouteen, innovaatiotoimintaan ja vientiin, ympäristöön sekä yhteisöihin julkaistavaksi ensi vuoden puolella”, Poikola kertoo.
”Toimialan vaikuttavuus ei ole vain toiminnan seuraus, vaan myös yksi sen olemassaolon edellytyksistä. Myönteiset vaikutukset tukevat alan toimintaedellytyksiä, kun taas kielteiset vaikutukset heikentävät hyväksyttävyyttä ja sitä kautta hidastavat tai rajoittavat tulevia hankkeita.”
