Suomalaiset yritykset ja kunnat ovat investoineet vuosina 2017–2025 energiatehokkuuden parantamiseen yli kaksi miljardia euroa. Näiden toimien ansioista ne säästävät energiaa 18,6 terawattia vuodessa lähtötilanteeseen verrattuna.
Valtion ja toimialojen vapaehtoisten energiatehokkuussopimusten avulla Suomi on myös saavuttanut EU:n tiukat energiansäästövelvoitteet ilman tarvetta kansalliseen lainsäädäntöön tai muihin velvoittaviin keinoihin.
Energiatehokkuussopimusten päättyneellä kolmannella kaudella (2017–2025) saavutettiin enemmän energiansäästöä kuin yhdelläkään aiemmalla sopimuskaudella järjestelyn 30-vuotisen historian aikana.
”Energiatehokkuussopimuksissa vapaaehtoisuus yhdistyy konkreettisiin tavoitteisiin, vuosittaiseen seurantaan ja käytännön tukeen. Tulokset osoittavat, että tällä mallilla saadaan aikaan mittavia säästöjä samalla kun yritykset ja kunnat voivat kehittää joustavasti uusia energiatehokkuutta parantavia toimintatapoja omista lähtökohdistaan”, ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala toteaa.
Vuosina 2017–2025 sopimuksiin sitoutui 780 yritystä toimipaikkoineen ja 160 kuntaa/kuntayhtymää. Osallistujien energiankäyttö kattoi lähes 60 prosenttia koko Suomen energiankäytöstä. Osallistujat tekivät yhteensä 34 500 energian tehostamisen toimenpidettä ja investoivat niihin yli 2,1 miljardia euroa.
Valtio tuki toimintaa myöntämällä sopimuskauden investointeihin energiatukea liki 170 miljoonaa euroa. Toteutetut toimet vähensivät Suomen vuotuisia hiilidioksidipäästöjä jopa neljä miljoonaa tonnia.
Sopimuskaudella 2017–2025 valtion ja toimialojen välisissä sopimuksissa olivat mukana Elinkeinoelämän keskusliitto, Elintarviketeollisuusliitto, Energiateollisuus, Kemianteollisuus, Teknologiateollisuus, Metsäteollisuus, Kaupan liitto, Matkailu- ja ravintolapalvelut Mara, Autoalan keskusliitto, Kuntaliitto, Rakli ja Lämmitysenergiayhdistys.
Uusi sopimuskausi 2026–2035 on jo alkanut.
