Sähköverkosta tuli kasvun portinvartija

Salli Hara Prysmian
Salli Hara.

Kolumni, Salli Hara, toimitusjohtaja, Prysmian Group Finland oy.

Sähkötöiden johtajan ja käytön johtajan päivä Sähköinfo

Suomi on edennyt nopeasti kohti massiivista sähköistymisen ja vihreän siirtymän aikakautta, mutta sen taustalla kasvaa uusi ja vähemmän näkyvä ongelma: sähköverkosta on tulossa pullonkaula, joka alkaa määrätä koko talouden tulevaisuutta.

Tanska tarjoaa jo esimerkin siitä, mitä tapahtuu, kun liityntäpyyntöjen määrä kasvaa hallitsemattomaksi. Kantaverkkoyhtiö Energinet joutui keskeyttämään uusien liityntöjen hyväksymisen määräajaksi, kun hakemusmäärät paisuivat lähes kymmenkertaisiksi kantaverkon kapasiteettiin nähden.

Suomen tilanne on hyvin samanlainen, mittakaavaltaan jopa suurempi. Yli 300 miljardin euron investointiputki, datakeskusten nopea kasvu, vetytalous ja kiihtyvä sähköistyminen nostavat sähkönkulutusta merkittävästi. Fingridin ennusteet kertovat kymmenien terawattituntien lisäyksestä jo tämän vuosikymmenen aikana, samalla kun liityntäpyyntöjä on kertynyt yli 35 gigawattia – moninkertainen määrä todelliseen kapasiteettiin verrattuna.

“Verkon kapasiteetti ratkaisee seuraavan teollisen murroksen paikan.

Suomella on tässä mahdollisuus kasvattaa talouttaan poikkeuksellisen paljon: energiasiirtymän investoinnit voivat toteutuessaan nostaa BKT:tä kymmenillä miljardeilla euroilla vuodessa – vieläpä vuosikymmenien ajan. Se edellyttää kuitenkin kanta- ja jakeluverkkojen ennakoivaa rakentamista, lupaprosessien sujuvoittamista ja energiajärjestelmän tasapainon varmistamista.

Sen lisäksi on vahvistettava koko teollista arvoketjua ja varmistettava, että Suomessa tuotettua sähköä ei vain viedä ulkomaille tai ohjata vain matalan jalostusasteen toimintoihin. Tätä tavoitetta edistetään parhaiten tiivistämällä yhteistyötä sähkön tuotannon, jakelun, teollisen käytön ja jalostuksen sekä viennin ja huollon toimijoiden välillä. Näin varmistetaan se, että kanta- ja jakeluverkkoon tehtävät investoinnit eivät jää pelkäksi tuotannoksi, vaan ne turvaavat myös energian kotimaisen teollisen käytön ja arvon kasvattamisen sekä sen, että tämä arvonlisä jää Suomeen.

Yhteinen tilannekuva, avoin tiedonvaihto ja varhainen vuoropuhelu ovat edellytyksiä sille, että voimme rakentaa verkon, joka mahdollistaa Suomea parhaiten hyödyttävät investoinnit eikä jarruta niitä.

Meillä on kaikki edellytykset onnistua – jos toimimme ajoissa. Verkon kapasiteetti ratkaisee, toteutuuko seuraava teollinen murros Suomessa vai jossain muualla. Nyt on aika varmistaa, että olemme voittajien puolella.