Verohallinnon ennakkotietojen mukaan kiinteistöveroa pannaan tänä vuonna maksuun yhteensä reilut 2,4 miljardia euroa. Kasvua edellisvuoteen on noin 25 miljoonaa euroa eli yhden prosentin.
Kiinteistöveron tuotto kasvaa tänä vuonna selvästi hitaammin kuin useimpina aiempina vuosina.
”Kasvu hidastui jo viime vuonna, jolloin se jäi 16,4 miljoonaan euroon eli 0,7 prosenttiin. Vuonna 2024 kiinteistöveron tuotto kasvoi 7,2 prosenttia ja vuonna 2023 7,9 prosenttia. Hidastumisen taustalla ovat erityisesti rakennuskustannusindeksin vaimea kasvu, uudisrakentamisen vähyys ja se, että kunnat ovat korottaneet kiinteistöveroprosenttejaan aiempaa hillitymmin”, Verohallinnon ylitarkastaja Jenna Lempiäinen selittää.
Kiinteistöjen verotusarvot laskivat ensimmäistä kertaa
Vuoden 2026 kiinteistöverotuksen pohjana olevien kiinteistöjen verotusarvojen yhteissumma laski ennakkotietojen mukaan 0,2 prosenttia ja oli 276 miljardia euroa. Kyseessä on ensimmäinen kerta vuonna 2014 alkaneessa tilastoaikasarjassa, kun verotusarvojen yhteissumma pienenee.
Rakennusten verotusarvot laskivat 0,5 prosenttia rakennuskustannusindeksin vaimean kasvun ja uudisrakentamisen vähyyden seurauksena. Maapohjien verotusarvot sen sijaan nousivat 1,1 prosenttia. Kiinteistöveron tuotosta reilut 72 prosenttia eli lähes 1,8 miljardia euroa kertyy edelleen rakennuksista.
”Rakennusten verotusarvot laskivat 0,5 prosenttia, maapohjien verotusarvot nousivat 1,1 prosenttia.
”Vaikka verotusarvot kääntyivät hienoiseen laskuun, veron kokonaistuotto edelleen kasvaa. Se kertoo siitä, että kiinteistöveron kehitykseen vaikuttavat yhtä aikaa useat tekijät”, Lempiäinen toteaa.
Veroprosenttia korotti 39 kuntaa
Vuonna 2026 vähintään yhtä kiinteistöveroprosenttiaan nosti 39 kuntaa, kun vuotta aiemmin vastaava luku oli 55. Korotuksia tehtiin siis aiempaa harvemmassa kunnassa, ja ne painottuivat pääosin pienempiin kuntiin. Suurista kaupungeista kiinteistöveroprosenttejaan nostivat vain Espoo ja Lahti, minkä vuoksi muutosten vaikutus jää koko maan tasolla melko pieneksi.
Yksittäisistä kunnista yleiset kiinteistöveroprosentit olivat korkeimmat Imatralla ja Kaskisissa. Rakennusten yleinen kiinteistöveroprosentti on korkein Imatralla, 1,9 %, ja maapohjan yleinen kiinteistöveroprosentti korkein Kaskisissa, 2 %.
Ahvenanmaalla suurin lasku
Maakunnista kiinteistöveron tuotto kasvaa jälleen eniten Keski-Pohjanmaalla, jossa lisäystä kertyy 4,9 prosenttia. Kasvua selittää erityisesti tuuli- ja aurinkovoimaloista kertyvän kiinteistöveron 21,4 prosentin nousu.
Kiinteistöveron määrä puolestaan laskee eniten Ahvenanmaalla, jossa pudotusta on 4,5 prosenttia. Lasku johtuu suurelta osin siitä, että Maarianhaminan vakituisten asuinrakennusten kiinteistöveroprosentti laskettiin 0,5 prosentista 0,4 prosenttiin vuonna 2026.
Valtaosassa kunnista kiinteistöveron tuotto laskee tai pysyy ennallaan. Verotuotto kasvaa yli viisi prosenttia vain 34 kunnassa.
”Alueellisissa eroissa näkyvät hyvin kuntien erilaiset lähtökohdat. Joissakin kunnissa yksittäiset investoinnit, kuten tuuli- ja aurinkovoimalat, voivat vaikuttaa kiinteistöveron kehitykseen paljonkin”, Lempiäinen toteaa.
FAKTA
Näin kiinteistövero muodostuu
– Rakennukset, maapohja tai molemmat yhdessä muodostavat kiinteistön.
– Kiinteistövero lasketaan kertomalla kiinteistön verotusarvo kiinteistöveroprosentilla. Kiinteistöveroprosentin määrää kunta.
– Vakituisilla asuinrakennuksilla on eri veroprosentti kuin esimerkiksi vapaa-ajan asunnoilla tai tuotantorakennuksilla.
– Rakennuksen verotusarvo saadaan, kun sen jälleenhankinta-arvosta tehdään vuotuiset ikäalennukset.
– Rakennuksen jälleenhankinta-arvolla tarkoitetaan rakennusta vastaavan uudisrakennuksen todennäköisiä rakennuskustannuksia, jos rakennus pystytettäisiin arviointihetkellä uudelleen. Rakennuskustannusindeksin nousu nostaa rakennusten jälleenhankinta-arvoja. Valtiovarainministeriön asetuksella säädetään tarkemmin jälleenhankinta-arvon laskemisesta.
