Kolumni: Kimmo Hallamaa, puheenjohtaja, EuropeOn.
EuropeOn, toimialamme edunvalvoja Brysselissä, lisäsi marraskuun 2025 vuosikokouksessaan kolmanneksi vaikuttamisen isoksi teemakseen Euroopan energiaturvallisuuden ja sähköisen resilienssin kasvattamisen.
Valinta on erittäin ajankohtainen ja yhdistää turvallisuuteen liittyvät teemat kestävään kehitykseen ja vihreään siirtymään, jotka meidän on hidastumisista huolimatta toteutettava mieluummin nopeammin kuin hitaammin.
STUL ry:llä on ollut merkittävä rooli tähän teemaan päätymisessä. Olemme jakaneet tietoa suomalaisesta huoltovarmuusajattelusta ja organisaatiosta nimeltä Huoltovarmuuskeskus (HVK). Sellaista ei ole missään muussa Euroopan maassa. Tässä olemme maana olleet edelläkävijöitä. STULin ja HVK:n lisääntynyt yhteistyö on positiivista ja tuo lisää syvyyttä STULin alueosastotoimintaan.
Mitä sähköisen resilienssin eli kestävyyden vahvistaminen tarkoittaa käytännössä? Laajasti tarkasteltuna se voi olla esimerkiksi riippuvuuden vähentämistä fossiilisista polttoaineista, eli tuuli- ja aurinkovoiman lisäämistä.
”Muissa Euroopan maissa ei ole Huoltovarmuuskeskusta.
Paikallisesti se voi tarkoittaa oikeanlaista varautumista sähkökatkoihin tai sähköverkon häiriöihin rakentamalla saarekekäyttömahdollisuuksia – aurinkopaneelit, akustot, rakennuksen generaattorivalmius ja/tai pienet, oikein mitoitetut paikalliset tai jopa alueelliset generaattorikäytöt – erityisesti siviilisektorille eli ihan tavallisiin asuinrakennuksiin, joita nykyinen varautumissuunnittelu ei täysimääräisesti ole huomioinut.
Etsitään etukäteen keinot ja menettelyt, joilla estämme rakennusten jäätymisen ja varmistamme juomaveden saannin pidemmissäkin katkoissa ja kriiseissä.
Uutiskuvat Ukrainasta ovat lohduttomia. Etukäteen varautumalla meidän ei toivottavasti tarvitse joutua samanlaiseen tilanteeseen. Tässä voimme tehdä yhteistyötä HVK:n lisäksi Talotekniikkaliiton ja LVI-TU:n jäsenyritysten sekä GCP-kattojärjestön kanssa.
Varautuminen ja sen vaatimat muutokset – myös rakentamisen tai sähköistämisen määräyksiin – maksavat jotain. Takaisinmaksua pitää ajatella uudella tavalla: jos ympäristö kiittää, joustavuus paranee, toimintavarmuus lisääntyy ja pahimmissakin skenaarioissa vahingot minimoituvat – eikö investointi ole jo maksanut itsensä lähes heti, kun se on tehty?
